Miten valtion lyhytaikainen varainhankinta toteutetaan käytännössä?

Suomen valtio tekee lyhytaikaista eli alle vuoden mittaista varainhankintaa laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia. Liikkeeseenlasku tapahtuu huutokauppana joko ennalta sovittuna ajankohtana tai erikseen rahoitustarpeen mukaisesti. Jälkimmäinen liikkeeseenlaskutapa velkasitoumusohjelman eli Euro Commercial Paper -ohjelman (ECP) puitteissa muistuttaa yritystodistusohjelmia. Huutokaupassa valtion maksama velan korko määräytyy pankkien ostotarjousten perusteella, toisin kuin ECP-liikkeeseenlaskuissa, joissa Valtiokonttori itse asettaa tuottotason. Valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyillä pankeilla on oikeus osallistua molempiin liikkeeseenlaskutapoihin. Velkasitoumusten maturiteettien valintaan vaikuttavat valtion kassaennustejärjestelmästä saatu ennuste, arvioitu kysyntä ja hinnoittelu. Velkasitoumuksilla tapahtuvan varainhankinnan lisäksi valtio ottaa ajoittain rahamarkkinalainoja kattaakseen lyhytaikaiset rahoitustarpeet.

Valtiokonttori aloitti euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat vuonna 2019, jolloin niitä järjestettiin neljä, yksi jokaisessa vuosineljänneksessä. Perusteena huutokauppojen aloittamiselle oli lisätä euromääräisten velkasitoumusten tarjontaa.

Huutokaupat toteutetaan Bloomberg-markkinatietojärjestelmässä. Huutokaupan alkaessa pankeilla on 30 minuuttia aikaa jättää tarjous tai muokata annettua tarjousta. Tarjousten määrän kehittymistä voidaan seurata reaaliaikaisesti ja ennakoida, mille tasolle rajatuottotaso asettuu. Valtion huutokaupoissa käytetään ns. hollantilaista huutokauppakäytäntöä, jossa kaikki hyväksytyn tuottotason alittavat tarjoukset hyväksytään samalla rajatuottotasolla. Huutokaupan päätyttyä annetut tarjoukset asetetaan tuottotason mukaiseen järjestykseen, jolloin nähdään, kuinka tuottotasoa nostamalla saatava rahamäärä kasvaa. Huutokaupan rajatuottotason tulee olla kilpailukykyinen verrattuna vallitsevaan markkinatasoon.

ECP-liikkeeseenlaskuissa Valtiokonttori asettaa markkinatilanteeseen ja rahoitustarpeeseen perustuvan tuottotason, jolla se on valmis myymään velkasitoumuksia. Myydyt ECP-velkasitoumukset ovat suurelta osin Yhdysvaltain dollarimääräisiä (USD). USD-määräisen velkasitoumuskaupan toteutuessa valtio suojautuu valuuttakurssiriskiltä. Sijoittajalle velkakirja on valuuttamääräinen ja valtion velvoitteet suojauksen jälkeen euromääräisiä. Velkasitoumusohjelma antaa mahdollisuuden laajentaa liikkeeseenlaskuja myös muihin valuuttoihin, mutta vähäisen kysynnän vuoksi tähän ei ole lähdetty. Valtiokonttori arvioi euromääräisten velkasitoumusten korkotason luottoluokitukseltaan vastaavien valtioiden huutokauppojen tai jälkimarkkinatasojen perusteella. Yhdysvaltain dollarimääräisen varainhankinnan verrokkeja ovat monikansalliset erityisrahoitusorganisaatiot ja valtiot.

Miksi valtio ei laske liikkeeseen ainoastaan euromääräisiä velkasitoumuksia? Valtion tavoitteena on ylläpitää mahdollisimman laajaa sijoittajapohjaa ja eri valuutoilla on erilainen sijoittajapohja. Lisäksi USD määräisten velkasitoumusten tuottotasot ovat olleet viime vuosina kilpailukykyisiä verrattuna euromääräiseen varainhankintaan.

Kirjoittaja
Mika Tasa

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *