Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvä valtionvelka ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä. Lainanoton tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheuttava rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti. Lainanoton toteutuksessa pidetään siihen liittyvät riskit hyvin hallinnassa ja alhaisella tasolla.
Valtion lainanotto on etupäässä euromääräistä. Laskiessaan liikkeeseen lainoja muissa valuutoissa Valtiokonttori suojautuu aina valuuttakurssiriskiltä. Koko valtionvelka on suojaustoimenpiteiden jälkeen euromääräistä.
Valtion budjettitalouden lainanottotarve vuonna 2026
| Instrumentti | Nostot (milj. euroa) |
|---|---|
| Viitelainat | 26 000 |
| Muut pitkäaikaiset obligaatiot | 1 500 |
| Velkasitoumukset | 16 705 |
| Yhteensä | 44 205 |
| Kuoletukset | 31 142 |
| Nettolainanotto | 13 062 |
Valtion nettolainanotto 2026
Taulukon luvut kertovat valtion budjettitalouden budjetoidun lainanottotarpeen vuonna 2026.
| Talousarvio 2026 (milj. euroa) 19.12.2025 | Ensimmäinen lisätalousarvioesitys (milj. euroa) 5.2.2026 | |
| Nimellisarvoinen nettolainanotto | 9 372 | 10 762 |
| Velanhallinnan erät | ||
| Emissiotappiot (netto) | 0 | 0 |
| Pääomatappiot (netto) | 0 | 0 |
| Nettolainanotto (ml. velanhallinnan erät) | 9 372 | 10 762 |
Vuonna 2026 valtion budjettitalouden lainanottotarve (ylempi taulukko) on 2,3 miljardia euroa suurempi kuin talousarvion tulojen ja menojen perusteella arvioitu nettolainanottotarve (alempi taulukko). Ero johtuu valtion asuntorahaston (VAR) kassan kertaluonteisesta tuloutuksesta talousarvioon. Tuloutus ei vähennä valtion velanottotarvetta, koska kyse on kirjanpidon siirrosta.