Strategia

Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa, jonka pääpaino on euromääräisillä viitelainoilla. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen yhden tai useamman uuden sarjaobligaation, joka tai jotka heti liikkeeseenlaskuvaiheessa saavuttavat viitelainalta vaadittavan koon, jälkimarkkinoiden likviditeetin ja tarpeeksi laajan sijoittajapohjan. Sarjaobligaation saavutettua viitelainastatuksen valtion päämarkkinatakaajapankit antavat sille myynti- ja ostohintoja.

Viitelainojen ensimmäiset liikkeeseenlaskut valtio toteuttaa ns. syndikoitua liikkeeseenlaskua käyttäen. Tällöin varmistetaan uuden lainan tasapainoinen sijoittajapohja ja pyritään turvaamaan vakaa hinnoittelu jälkimarkkinoilla. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa Valtiokonttorin järjestämissä huutokaupoissa.

Viitelainojen lisäksi valtio voi laskea liikkeeseen pitkäaikaisia velkainstrumentteja myös muissa valuutoissa kuin euroissa. Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa voidaan laskea liikkeeseen lainoja eri valuutoissa. Kyseinen varainhankinta on viitelainastrategiaa täydentävä varainhankintamuoto.

Lyhytaikaista lainaa valtio hankkii laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia. Valtion velkasitoumusten enimmäismaturiteetti on yksi vuosi. Velkasitoumuksia Valtiokonttori laskee liikkeeseen huutokaupoissa sekä sijoittajakysynnästä ja likviditeettitarpeestaan riippuen myös muina aikoina.

Kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Valtiokonttori joko sijoittaa kassavaroja tai ottaa rahamarkkinoilta lyhytaikaista lainaa kulloisenkin tilanteen mukaan.

  • Valtuudet ja tehtävänjako

    Suomen perustuslain mukaan valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen. Suostumuksesta tulee ilmetä uuden lainanoton tai velan enimmäismäärä. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lainaa siten, että valtion velan nimellisarvo saa toistaiseksi olla enintään 125 miljardia euroa ja siten, että lainoja otettaessa lyhytaikaisen velan määrä saa olla enintään 18 miljardia euroa.

    Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lyhytaikaista lainaa valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä tekemään valtion velanhallintaan liittyvässä riskienhallinnassa johdannaissopimuksia harkintansa mukaan.

    Valtiovarainministeriö osana valtioneuvostoa on valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanoton eduskunnan valtuutuksen mukaisesti ja tekemään valtionvelan riskienhallinnassa tarvittavia johdannaissopimuksia valtiovarainministeriön tarkemman ohjeistuksen mukaisesti.

    Valtiovarainministeriö antaa Valtiokonttorille velanhallintaa koskevan ohjeistuksen sekä valvoo sen noudattamista. Ohjeistuksessa määritellään muun muassa velanhallinnan yleiset periaatteet ja tavoitteet, velanhallinnassa käytettävät instrumentit sekä noudatettavat riskirajat ja muut rajoitteet. Valtiokonttori raportoi velanhallinnasta valtiovarainministeriölle.

    Eduskunnan päätös valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta 810/2014

, Päivitetty 23.9.2019 klo 14:26