Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen yhden tai useamman uuden euromääräisen sarjaobligaation, joka tai jotka heti liikkeeseenlaskuvaiheessa saavuttavat viitelainalta vaadittavan koon, jälkimarkkinoiden likviditeetin ja tarpeeksi laajan sijoittajapohjan. Sarjaobligaation saavutettua viitelainastatuksen valtion päämarkkinatakaajapankit antavat sille myynti- ja ostohintoja.
Viitelainojen ensimmäiset liikkeeseenlaskut valtio toteuttaa ns. syndikoitua liikkeeseenlaskua käyttäen. Tällöin varmistetaan uuden lainan tasapainoinen sijoittajapohja ja pyritään turvaamaan vakaa hinnoittelu jälkimarkkinoilla. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa Valtiokonttorin järjestämissä huutokaupoissa.
Viitelainojen lisäksi valtio voi laskea liikkeeseen pitkäaikaisia velkainstrumentteja myös muissa valuutoissa kuin euroissa. Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa voidaan laskea liikkeeseen lainoja eri valuutoissa. Kyseinen varainhankinta on viitelainastrategiaa täydentävä varainhankintamuoto.
Lyhytaikaista lainaa valtio hankkii laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia. Valtion velkasitoumusten enimmäismaturiteetti on yksi vuosi. Velkasitoumuksia Valtiokonttori laskee liikkeeseen huutokaupoissa sekä sijoittajakysynnästä ja likviditeettitarpeestaan riippuen myös muina aikoina.
Kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Valtiokonttori joko sijoittaa kassavaroja tai ottaa rahamarkkinoilta lyhytaikaista lainaa kulloisenkin tilanteen mukaan.