Valtiokonttori vastaa valtion kassanhallinnasta. Kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Tehokas kassanhallinta luo näkymän tuloihin ja menoihin. Valtiolla on käytössä kassaennustejärjestelmä, johon kaikki valtion yksiköt ennustavat tulonsa ja menonsa. Valtion kassanhallinnassa suuret päivittäiset kassavirrat ovat tyypillisiä. Ne liittyvät esimerkiksi velan erääntymisiin, kuntien ja hyvinvointialueiden valtionosuuksien maksupäiviin ja toisaalta tulopuolella verotulopäiviin. Vuoden 2023 aikana valtion kassa oli kuukausitasolla keskimäärin 5,3 miljardia euroa. Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa.
Suurten kassavirtojen lisäksi valtion käteisvarat talletetaan ja sijoitetaan päivittäin. Valtion kassavaroja talletetaan päivittäin pankkeihin ja sijoitetaan vähäriskisiin kohteisiin, pääasiassa kolmikantarepo-sopimuksina lyhyisiin maturiteetteihin. Kolmikantarevoilla tarkoitetaan hyväksytyille vastapuolille tehtyjä talletuksia, joille on asetettu turvaava arvopaperivakuus. Vakuushallintaa hoitaa kolmas osapuoli, esimerkiksi arvopaperikeskus.
Lue myös: Miksi valtion kassan koko vaihtelee?