Valtiokonttori vastaa valtion kassanhallinnasta. Kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Tehokas kassanhallinta luo näkymän tuloihin ja menoihin. Valtiolla on käytössä kassaennustejärjestelmä, johon kaikki valtion yksiköt ennustavat tulonsa ja menonsa. Valtion kassanhallinnassa suuret päivittäiset kassavirrat ovat tyypillisiä. Ne liittyvät esimerkiksi velan erääntymisiin, kuntien ja hyvinvointialueiden valtionosuuksien maksupäiviin ja toisaalta tulopuolella verotulopäiviin. Valtion kassan keskikoko on viime vuosina ollut 7-8 miljardia euroa. Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa.
Valtion käteisvarat talletetaan ja sijoitetaan päivittäin. Valtiokonttori turvaa valtion maksuvalmiutta tallettamalla kassavaroja valtion tileille Suomen Pankkiin sekä liikepankkeihin. Kassavaroja voidaan myös sijoittaa muihin vähäriskillisiin sijoituskohteisiin, pääasiassa kolmikantarepo-sopimuksina lyhyisiin maturiteetteihin. Kolmikantarevoilla tarkoitetaan hyväksytyille vastapuolille tehtyjä talletuksia, joille on asetettu turvaava arvopaperivakuus. Vakuushallintaa hoitaa kolmas osapuoli, esimerkiksi arvopaperikeskus.
Lue myös:
Miksi valtion kassan koko vaihtelee?
Miten valtion kassavaroja hallitaan?