Valtion lainanoton ja kassanhallinnan menestyksekäs hoito edellyttää kattavaa ja virheetöntä tiedonhallintaa. Olemme viimeisen parin vuoden aikana toteuttaneet laajan tiedonhallinnan projektin, jossa olemme rakentaneet käyttöömme uuden tietovaraston ja välineet tiedon intensiiviseen hyödyntämiseen lainanoton ja kassanhallinnan tukena. Keräämme dataa omista markkinaoperaatioistamme, muilta valtion kirjanpitoyksiköiltä ja rahoitusmarkkinoilta.
Julkaisemme valtionvelka.fi -sivustolla monipuolisesti tilastoja kaikkien saataville. Avoimuus tukee työtämme, kun markkinaosapuolilla on mahdollisuus saada laaja-alaisesti tilastotietoja Suomen valtion lainanotosta ja velasta. Viimeisimpänä olemme lisänneet nettisivuillemme kuukausittain päivittyvät tilastot valtionvelan korkomenoista ja budjettiriskistä.
Kuvio 1: Valtion budjettitalouden korkomenot.
Valtion budjettitalouden korkomenojen aikasarja sisältää ennusteen kuluvan JTS-kauden (julkisen talouden suunnitelma) korkomenoista. Korkomenot esitetään kuviossa 1 kahdella tavalla: johdannaissopimusten kanssa ja ilman johdannaisia. Kolmas viiva on näiden kahden uran kumulatiivinen erotus, eli vuotuiset erotukset summattuna juoksevasti yhteen. Johdannaissopimusten vaikutuksista valtion korkomenoihin voi lukea lisää vuoden 2023 Valtion velanhallinnan vuosikatsauksen luvusta 9.
Maaliskuussa 2024 voimaan tulleen valtion velanhallinnan uuden ohjeistuksen myötä uusia euromääräisiä koronvaihtosopimuksia ei enää tehdä, mutta olemassa oleva sopimuskanta vaikuttaa korkomenoihin vielä pitkään. Koronvaihtosopimusten erääntyessä (tai korkotason säilyessä pitkään vakaana) edellä mainitut aikasarjat alkavat hiljalleen lähestyä toisiaan.
Tulevia korkomenoja estimoitaessa pitää tehdä oletuksia tulevaisuuden korkotasosta ja lainanotosta. Valtiokonttorin laskelmissa sovelletaan valtiovarainministeriön ennusteita korkotasosta sekä markkinakoroista johdettavia termiinikorkoja. Vuosittainen nettolainanottotarve on tuoreimman julkisen talouden suunnitelman (JTS) tai valtiovarainministeriön talousennusteen mukainen. Kuluvan vuoden osalta nettolainanottotarve vastaa voimassa olevaa talousarviota.
Markkinakorkojen ja termiinikorkojen päivittäinen vaihtelu aiheuttaa sen, että kuluvan vuoden ennuste voi poiketa talousarvioon budjetoidusta korkomenosta. Erotusta seurataan vuoden aikana ja sen mahdolliseen kasvuun reagoidaan lisätalousarvioissa.
Kuvio 2: Valtiovelan budjettiriski. Arvio korkomenojen muutoksesta, jos korkotaso nousee kertaluonteisesti ja pysyvästi 1 %-yksikön.
Budjettiriski kuvaa tarkasteluhetkellä tapahtuvan korkotason muutoksen vaikutusta budjetin tuleviin korkomenoihin. Budjettiriskin laskenta perustuu saatavien ja velkojen uudelleenhinnoitteluajankohtien tarkasteluun. Laskennassa huomioidaan myös uudelleenhinnoittelun ajankohta kalenterivuoden sisällä: mitä aikaisemmin kalenterivuoden aikana erät uudelleenhinnoitellaan, sitä herkempi sen vuoden budjetti on korkotason muutoksille.
Laskelma on jaettu kahteen komponenttiin, jotka ovat nykyisen velkakannan budjettiriski ja nettolainanoton budjettiriski. Nykyinen velkakanta sisältää kaiken raportointihetkellä liikkeessä olevan budjettitalouden velan. Nettolainanotto on JTS:n tai valtiovarainministeriön talousennusteen mukainen.
Uudet tilastot tarjoavat lisävaloa korkomenojen tulevaisuuden näkymiin. Nykyisillä laskentaoletuksilla korkomenot jatkavat kasvuaan. Muutokset yleisessä korkotasossa tai tulevien vuosien nettolainanotossa voivat muuttaa näkymää, suuntaan tai toiseen.
Uudet tilastot löytyvät valtionvelka.fi -sivuston Tilastot-osiosta, kohdasta: Riskienhallinta