Löydät tältä sivulta vastaukset näihin kysymyksiin:
- Mitä valtionvelka on?
- Kuka päättää velanotosta?
- Miksi valtio ottaa velkaa?
- Miten valtio ottaa velkaa?
- Mitä haittaa siitä on, että valtio velkaantuu?
- Kuinka paljon valtionvelka on nyt?
- Missä valuutassa Suomen valtionvelka on?
- Mikä on netto- ja bruttolainanoton ero?
- Miten budjettivelka, valtionvelka ja julkinen velka eroavat toisistaan?
- Kenelle Suomi on velkaa?
- Miten valtio maksaa korot, kun valtionlainojen omistajaa ei tiedetä?
- Onko Valtiokonttorilla suunnitelmia laskea liikkeeseen kansalaisille suunnattuja tuotto-obligaatioita, jollaisia on ennenkin ollut?
Onko sinulla kysymys, jota listalta ei löytynyt? Lähetä se meille vasemman reunan ”Löysitkö etsimäsi?” -toiminnon kautta, tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen rahoitus(at)valtiokonttori.fi
Valtionvelka on velkaa, jota valtiolle on kertynyt vuosikymmenten aikana
Kun valtion menot ovat tuloja suuremmat, valtio velkaantuu. Eduskunta päättää velanoton tarpeesta ja määrästä valtion vuosittaisessa talousarviossa. Valtion velka on siis vielä kattamatta oleva, tulot ylittäneiden menojen määrä vuosikymmenten ajalta.
Valtion velanotto mahdollistaa pidemmän aikavälin investoinnit ja lisää valtion finanssipolitiikan liikkumavaraa erilaisissa suhdannetilanteissa. Valtionvelan määrä heijastaa siten valtion finanssipolitiikan linjaa ja talouskehitystä. Valtion velkaantumiseen vaikuttavat myös taloutta kohtaavat ulkoiset shokit, kuten talouskriisit.
Valtionvelan määrä on mielekästä suhteuttaa kansantalouden kokoon. Yleinen tapa suhteuttaa valtionvelka on kertoa sen osuus suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Suomen valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa arviolta 55,4 % suhteessa BKT:hen.
Suomen valtio on ottanut velkaa 1800-luvulta asti
Lainanotollaan Suomi on rahoittanut infrastruktuuri-investointeja, tukenut Suomen Pankin valuuttavarantoa ja tuonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan. Suomen velkaantumiseen ovat vaikuttaneet myös sodat ja talouskriisit sekä esimerkiksi väestökehitys.
Alla olevasta, vuodesta 1980 alkavasta aikasarjasta erottuvat 1990-luvun lama, finanssikriisin alku (2009) sekä koronakriisi (2020–21) sellaisina hetkinä, jolloin Suomen valtionvelka on kasvanut nopeasti.
Lue lisää Suomen valtiollisen velanoton historiasta
Lue lisää Suomen valtionvelkakriiseistä tästä Mika Arolan ja Sakari Heikkisen artikkelista:
Suomen valtionvelkakriisien lyhyt historia. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2022.
Suomen valtionvelan ja BKT:n kehityksestä löytyy vielä pidempi, vuodesta 1940 alkava aikasarja Tilastot-osiostamme.
Eduskunta päättää velanotosta
Valtion lainanotto tapahtuu eduskunnan valtuutuksella. Valtiovarainministeriö on puolestaan valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanottoa eduskunnan valtuutuksen mukaisesti.
Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 170 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 29 miljardia euroa.
Eduskunta päättää valtion vuosittaisessa talousarviossa uuden nettolainanoton määrän. Valtiovarainministeriö määrittää valtion velanhallinnan strategiset linjaukset. Valtiokonttori toteuttaa velanhallintaa ministeriön antaman ohjeistuksen mukaisesti.
Miksi valtio ottaa velkaa? Mitä valtion lainanotolla tarkoitetaan?
Valtio ottaa lainaa maksaakseen takaisin erääntyvän valtionvelan ja kattaakseen valtion budjetin mahdollisen alijäämän, eli tulojen ja menojen välisen erotuksen.
Lainanoton tavoitteena on kattaa valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheuttava rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti. Lainanoton toteutuksessa pidetään siihen liittyvät riskit alhaisella tasolla.
- Valtion velanhoito 53 minuutissa: Valtiokonttorin Teppo Koivisto ja Mika Arola vierailivat Ylen Mikä maksaa? -ohjelmassa toukokuussa 2021. Kuuntele podcast Yle Areenassa: Miten valtionvelkaa oikein hoidetaan?
Miten valtio ottaa velkaa?
Valtiokonttori toimii Suomen valtion nimissä kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla, jossa se laskee liikkeeseen uusia valtionlainoja ja myy lisäeriä markkinoilla jo oleviin lainoihin. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kolme uutta euromääräistä sarjaobligaatiota 5-30 vuoden maturiteetissa ns. syndikoitua liikkeeseenlaskua käyttäen. Olemassa olevien lainojen kantoja kasvatetaan etukäteen ilmoitetuissa ja säännöllisesti pidettävissä huutokaupoissa. Lue lisää valtion lainanoton strategiasta täältä.
Valtio tekee myös lyhytaikaista lainanottoa laskemalla liikkeeseen alle vuoden mittaisia velkasitoumuksia. Voit lukea valtion lyhytaikaisesta lainanotosta lisää täältä.
Lukuvinkki: Suomen Kuvalehti kävi marraskuussa 2023 seuraamassa velkasitoumusten huutokauppaa, ja kirjoitti velanotosta tällaisen artikkelin:
Mitä haittaa siitä on, että valtio velkaantuu?
Valtion velkaantumisella on väliä siksi, että valtio joutuu maksamaan velastaan korkokuluja. Esimerkiksi kuluvana vuonna 2024 valtio ottaa lisävelkaa budjetin katteeksi yli 10 miljardia euroa. Valtionvelan korkokulut vuonna 2023 olivat arviolta 2,3 miljardia euroa.
Valtion velkaantumisessa on lopulta kyse luottokelpoisuudesta. Jos valtio ei hoida talouttaan vastuullisesti, rahoittajat ovat jatkossa varovaisempia lainaamaan lisää rahaa, mikä tarkoittaa sitä, että velan ehdot muuttuvat huonommaksi ja velka kalliimmaksi. Valtio ei voi velkaantua rajattomasti ilman, että velan kustannukset nousevat tai sen saatavuus heikentyy. Mitä vastuullisempaa valtion velanotto siis on suhteessa valtion maksukykyyn, sitä todennäköisempää on, että velanotto voi jatkua kohtuullisin kustannuksin.
Kuinka paljon valtionvelka on nyt?
Valtiokonttori julkaisee valtionvelan tilastot kuukausittain. Tuoreimman tilanteen valtionvelan määrästä löydät Tilastot-osiostamme.
Voit halutessasi tilata sähköposti-ilmoituksen valtionvelan tilastojen päivityksistä.
Missä valuutassa/valuutoissa Suomen valtionvelka on?
Suomen koko valtionvelka on euromääräistä.
Valtio ei ota valuuttakurssiriskiä lainanotossaan, vaan valuuttakurssiriski poistetaan johdannaissopimuksilla. Koko valtionvelka on suojaustoimenpiteiden jälkeen euromääräistä.
Mikä on nettolainanoton ja bruttolainanoton ero?
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtionvelka muuttuu yhden vuoden aikana, eli paljonko valtio ottaa uutta velkaa tai maksaa entistä pois. Nettolainanotto on euromääräinen summa, joka edustaa valtiontalouden yli-/alijäämää eli tulojen ja menojen erotusta – jota voidaan muuttaa lisätalousarvioissa vuoden aikana.
Nettolainanoton lisäksi valtio ottaa vuoden aikana uusia lainoja pois maksettavien, erääntyvien lainojen tilalle. Valtion bruttolainanotto on näiden kahden ilmiön – eli velan määrän muutoksen ja vuoden aikana rahoitettavaksi erääntyvän velan – summa.
Puhutaan budjettitalouden velasta, valtionvelasta ja julkisesta velasta. Miten nämä eroavat toisistaan?
Budjettitalous on se valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Termiä käytetään samassa merkityksessä kuin termiä talousarviotalous. Budjettitalouden velka on valtion talousarviotalouden velkaa.
Valtion budjettitalouden muodostavat eduskunta, tasavallan presidentin kanslia sekä 12 ministeriötä yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa. Näiden suuruusluokkia voit tarkastella tutkibudjettia.fi -palvelussa.
Valtiontalouteen kuuluvat budjettitalouden lisäksi valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset. Valtionvelka on siten budjettitalouden, näiden rahastojen ja liikelaitosten velkaa.
Valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja on yksitoista ja liikelaitoksia kaksi. Ne on lueteltu täällä.
Julkinen velka on vielä laajempi käsite. Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisöihin kuuluu valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot. Yksityiskohtainen listaus julkisyhteisöistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta, kohdasta Julkisyhteisöt.
Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2023 lopussa 55,4 %. Suomen julkinen velka suhteessa BKT:hen oli vuoden 2023 lopussa arviolta 75,5 %.*
* Tilastokeskus teki kesäkuussa 2022 menetelmämuutoksen, joka kasvatti julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Uuden menetelmän mukaan laskettu velkasuhde oli 5,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vanhalla menetelmällä laskettuna vuonna 2021. Muutos on kuvattu Tilastokeskuksen verkkosivuilla.
Kenelle Suomi on velkaa?
Suomen valtio pyrkii hajauttamaan varainhankintansa sijoittajapohjaa maantieteellisesti. Hajauttaminen on osa pitkäaikaisen jälleenrahoitusriskin hallintaa.
Valtio tietää tarkasti uusien liikkeelle laskettujen lainojen tarjouskirjan kokoonpanon, mutta ei saa tietoa lainojen omistajamuutoksista jälkimarkkinoilla. Suuntaa antavaa tietoa siitä, minne päin maailmaa Suomi on velkaa tai kuinka suuri osuus valtionvelasta on kotimaisilla sijoittajilla, saadaan tarkastelemalla uusien emittoitujen lainojen tarjouskirjojen sijoittajajakaumia.
Tyypillisiä valtionvelkaan sijoittavia tahoja ovat pankit, keskuspankit, rahastot, vakuutus- ja eläkeyhtiöt. Valtion varainhankinta ja joukkovelkakirjalainat on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Tällä hetkellä valtio ei laske liikkeelle suoraan vähittäissijoittajille tarkoitettuja tuotteita. Monet vähittäissijoittajille avoimet rahastot kuitenkin sijoittavat myös valtionlainoihin.
Lue lisää v. 2021 julkaistusta blogistamme:
Suomen valtionvelka on pitkälti kansainvälisten sijoittajien salkussa
Lue myös tämä v. 2015 julkaistu blogimme:
Kuka lainaa Suomen valtiolle?
Miten valtio maksaa lainojen korot, kun valtionlainojen omistajaa ei tiedetä?
Valtiokonttori maksaa erääntyvän pääoman tai kuponkikoron siihen arvopaperikeskukseen, jonka kautta liikkeeseenlasku on tehty. Arvopaperikeskus taas jakaa summan kirjanpitonsa perusteella tilinhoitajille, eli esimerkiksi sellaisille pankeille, joiden asiakkaat omistavat kyseistä arvopaperia. Lopuksi tilinhoitajat huolehtivat siitä, että raha päätyy sijoittajan tilille.
Arvopaperikeskuksen tietoja joukkovelkakirjan omistajista kutsutaan velkojaluetteloksi. Toisin kuin osakkeenomistajista pidettävä osakeluettelo, velkojaluettelo ei ole julkinen tieto, ja velallisella ei siis ole pääsyä tämän luettelon tietoihin.
Nyt kun korot ovat nousseet, eikö valtio voisi lainata omilta kansalaisiltaan? Onko Valtiokonttorilla suunnitteilla kansalaisille suunnattuja tuotto-obligaatiota, jollaisia on ennenkin ollut?
Valtiokonttori on tosiaan ennen laskenut liikkeeseen tuotto-obligaatiolainoja, jotka oli suunnattu yksityishenkilöille. Viimeinen liikkeeseenlasku oli 2010-luvun alussa.
Sittemmin tästä lainamuodosta on luovuttu, osittain matalista koroista johtuvan heikon kysynnän takia, mutta erityisesti siksi, että pienissä erissä toteutettavat lainat ovat valtiolle tehotonta varainhankintaa. Valtiokonttorin tehtävänä on kattaa valtion rahoitustarve mahdollisimman kustannustehokkaasti (riskit huomioiden), ja tukkumarkkinoilla tapahtuva viitelainapohjainen varainhankinta mahdollistaa monen miljardin varainhankinnan kerralla. Tuotto-obligaatioita ei tällä hetkellä ole suunnitelmissa.