Lainanotto kulkee tuttuja latuja vuonna 2021

Globaali pandemia ja terveydenhuollon haasteet ovat kaikkea muuta kuin kadonneet, mutta valtion lainanotto kulkee vuoden 2021 suunnitelmissa pitkälti edellisenä vuonna viitoitettuja latuja. Budjettivaje on edelleen suuri, eli nettolainanotto on tänä vuonna edelleen historiallisesti korkealla tasolla, mutta varainhankinnan strategia on perusrakenteiltaan pitkälti viime vuoden kaltainen.

Velka kasvaa, mutta budjetin mukainen reilu 10 miljardin euron lisäys on hyvin hallittavissa olemassa olevien varainhankinnan välinein. Tämä tukee hinnoittelua velkamarkkinoilla, kun strategiassa säilyy ennustettavuus, vaikka yksittäisten instrumenttien liikkeeseenlaskumäärät kasvavatkin. Sijoittajien ja luottoluokittajien näkökulmasta useamman vuoden yli ulottuva selkeä näkymä velkapapereiden tarjonnasta tukee vakautta ja johdonmukaisuutta. Yleisesti alhaista korkotasoa tukee myös euroalueella harjoitettava rahapolitiikka, jossa keskuspankkijärjestelmä ostaa valtioiden velkapapereita merkittäviä määriä hilliten näin velanhoidon kustannusten nousua lainanottajien näkökulmasta.

Olemassa olevien varainhankinnan välineiden käyttäminen tukee hinnoittelua velkamarkkinoilla, kun strategiassa säilyy ennustettavuus.

Vuonna 2021 näköpiirissä oleva vajaa 36 miljardin euron varainhankinta toteutetaan laskemalla liikkeeseen euromääräisiä viitelainoja uusissa syndikoiduissa emissioissa, näiden lainojen kantoja kasvattavilla huutokaupoilla sekä toteuttamalla lyhytaikaista varainhankintaa laskemalla liikkeelle alle vuoden mittaisia velkasitoumuksia. Myös sijoittajahajautusta tukeva muu kuin euromääräinen varainhankinta on mahdollista, mutta sen toteutus riippuu markkinatilanteesta. Viime vuosina on laskettu liikkeelle joitain Yhdysvaltain dollarimääräisiä lainoja.

Helmikuussa laskettiin liikkeeseen ensimmäinen suunnitellusta kolmesta uudesta viitelainasta. Tämä tehtiin 30 vuoden maturiteetissa. Jäljellä ovat luultavimmin 10- ja 5-vuoden viitelainojen emissiot myöhemmin tänä vuonna. Lainamarkkinoille päämarkkinatakaajien kautta suunnatut viitelainahuutokaupat noudattavat vuosineljänneksittäin etukäteen julkistettavaa aikataulua, jossa huutokaupattavien lainojen tiedot julkistetaan aina hieman ennen huutokauppapäivää. Huutokauppojen on suunniteltu ajoittuvan melko tasaisesti koko vuodelle.

Viime vuonna rahoitustarpeiden noustua rajusti pandemian myötä käytettiin keväällä 2020 viitelainojen emittointiin myös useiden päämarkkinatakaajien kanssa kahdenvälisesti tehtyjä liikkeeseenlaskuja. Nämä olivat käyttökelpoisia äkillisen kriisin oloissa heikentyneen markkinoiden likviditeetin vuoksi, mutta niitä ei ole enää mukana suunnitelmissa, kun markkinoiden toiminta on normalisoitunut osin rahapoliittisten toimien tukemana.

Talouden tuleva kehitys, toipuminen ja sen aikataulu voivat toki vielä vaikuttaa valtion rahoitustarpeisiin tänä vuonna. Mikäli talouskehitys on ripeän positiivista, voidaan mahdollisesti supistuviin rahoitustarpeisiin reagoida vähentämällä lyhytaikaista varainhankintaa, jonka osuutta kasvatettiin viime vuonna. Tilapäiseksi tai ajallisesti rajatuksi mielletyn terveyskriisin ylittäminen lyhytaikaisen lisärahoituksen avulla oli tuolloin yleiseurooppalainen vastaus tilanteeseen.

Kirjoittaja
Anu Sammallahti

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *