Suomen valtionvelka on pitkälti kansainvälisten sijoittajien salkuissa

Suomen valtio pyrkii hajauttamaan varainhankintansa sijoittajapohjaa maantieteellisesti. Hajauttaminen on osa pitkäaikaisen jälleenrahoitusriskin hallintaa. Laaja sijoittajapohja vahvistaa valtion varainhankintakykyä ja tukee lainojen hinnoittelua jälkimarkkinoilla. Monipuolisen sijoittajapohjan merkityksestä ja Suomen valtion lainoja ostavista sijoittajatyypeistä voi lukea tarkemmin Teppo Koiviston blogikirjoituksesta (vuodelta 2015).

Tavoite valtionvelan sijoittajapohjan hajauttamisesta herättää mielenkiintoisia kysymyksiä: Kuinka suuri osuus Suomen valtionvelasta on kotimaisilla sijoittajilla ja mihin päin maailmaa valtio on velkaa? Valtio tietää tarkasti uusien liikkeelle laskettujen lainojen tarjouskirjan kokoonpanon muttei saa tietoa lainojen omistajamuutoksista jälkimarkkinoilla. Edellä mainittuhiin kysymyksiin ei siis ole tarkkaa vastausta, mutta suuntaa antavaa tietoa saadaan tarkastelemalla uusien emittoitujen lainojen tarjouskirjojen sijoittajajakaumia.

Kaavio kuvaa Suomen valtion tuoreimman 10-vuotisen viitelainan sijoittajapohjan jakaumaa.

Lähde: Valtiokonttori

Toukokuussa 2021 liikkeeseen lasketussa uudessa 10 vuoden viitelainassa kotimaisten sijoittajien osuus oli 10 %, kun taas ulkomaalaisille allokoitiin 90 % uudesta lainasta. Toukokuun emission sijoittajajakauma oli kokonaisuudessaan pitkälti linjassa muiden viime vuosien euroviitelainojen emissioiden kanssa, jossa ulkomaisille sijoittajille myyty osuus on noin 90 % tai enemmän ja ulkomaalaisista sijoittajista valtaosa on eurooppalaisia. Uusia emittoituja lainoja myydäänkin tyypillisesti paljon sijoittajille mm. Iso-Britanniaan, Saksaan, Ranskaan sekä muihin Pohjoismaihin.

Joukkovelkakirjat vaihtavat kuitenkin omistajaa jälkimarkkinoilla ja näistä vaihdoksista ei ole täsmällistä seurantaa. Uusien lainojen tarjouskirjat eivät siis anna tarkkaa kuvaa valtion velkapapereiden omistajista liikkeeseen laskun jälkeen. Kotimaisten ja ulkomaisten sijoittajien omistusten suhdetta kaikesta liikkeellä olevasta valtionvelasta voidaan kuitenkin tarkastella esimerkiksi Tilastokeskuksen rahoitustilinpidosta.

Kuvio kuvaa ulkomaisten ja kotimaisten omistajien suhdetta kaikesta liikkeellä olevasta Suomen valtion velasta.

Lähde: Tilastokeskus, Rahoitustilinpito

Tämän tilinpidon mukaan vuoden 2020 lopussa noin 69 % valtionhallinnon velkapapereista oli ulkomaalaisilla sijoittajilla, kun taas kotimaisten sijoittajien osuus oli noin 31 %. Kotimaisten sijoittajien osuutta selittää Euroopan keskuspankin vuonna 2015 aloittama julkisen sektorin velkapapereiden osto-ohjelma sekä vuonna 2020 aloitettu pandemiaan liittyvä osto-ohjelma, jonka myötä kansalliset keskuspankit ostavat valtioiden joukkovelkakirjoja jälkimarkkinoilta. Tämä näkyy yllä olevassa kuvassa keskuspankin valtionhallinnon velkapapereiden omistusosuuden merkittävänä kasvuna vuodesta 2015 alkaen. Kun Tilastokeskuksen tiedoissa kotimaisiksi laskettavat Suomen Pankin omistukset jätetään pois tarkastelusta, muiden kotimaisten sijoittajien omistukset valtion velkapapereista vuoden 2020 lopussa vastaavat noin kahta prosenttia.

Rahapoliittisista osto-ohjelmista huolimatta Suomen valtionvelkaa omistavat edelleen pitkälti kansainväliset sijoittajat.

Rahapoliittisista osto-ohjelmista huolimatta Suomen valtionvelkaa omistavat edelleen pitkälti kansainväliset sijoittajat. Keskuspankin omistusten kasvun myötä muiden kotimaisten sijoittajien omistusosuus on samalla hieman pienentynyt. Vaikka näistä tilastoista ei voi päätellä ulkomaalaisessa omistuksessa olevien velkapapereiden tarkkaa maantieteellistä sijaintia, voimme olettaa omistusten noudattavan pitkälti uusien lainojen liikkeeseenlaskuissa havaittuja maajakaumia.

Kirjoittaja
Lauri Luukkanen

Vastaa

Pakolliset kentät on merkitty *