Valtion velanoton tarve jää budjetoitua pienemmäksi, sillä energiayhtiöiden lainaohjelmaan varattua kymmentä miljardia euroa ei ole tarvinnut nostaa. Velanottotarvetta kuitenkin nostaa valtionvelan korkoriskiaseman hallintaan liittyvien vakuusvaateiden kasvu.
Valtiokonttori on päättänyt jättää nostamatta noin 6,6 miljardia euroa vuoden 2022 valtion talousarvioon kirjatusta 19,3 miljardin euron nettolainanottotarpeesta (mukana lisätalousarviot 1–4). Valtio ottaa vuonna 2022 uutta velkaa arviolta noin 12,7 miljardia euroa.
Valtiokonttori on päivittänyt vuoden 2022 lopulliset luvut sivulle: Lainanottotarve.
Keskeinen syy budjetoitua pienempään velanoton tarpeeseen on se, että energiayhtiöiden laina- ja takausohjelmaan varattua kymmentä miljardia euroa ei ole tänä vuonna tarvinnut rahoittaa. Ohjelmassa on kyse merkittäviin lainanottotarpeisiin varautumisesta, ja se on voimassa vuoden 2023 loppuun saakka. Toistaiseksi lainaohjelmasta ei ole aiheutunut valtiolle menoa ja lainanottotarvetta.
- Monet tekijät vaikuttavat siihen, että todellinen velanotto poikkeaa budjetoidusta. Lue tästä lisää: Miksi toteutunut lainanotto voi erota budjetoidusta?
Korkojen nousu kasvattanut vakuusvaatimuksia – vakuudet ovat valtiolle saatavia
Korot ovat nousseet poikkeuksellisen nopeasti kuluvana vuonna. Valtio käyttää valtionvelan korkoriskin hallintaan koronvaihtosopimuksia. Niiden käyttöön liittyvältä luottoriskiltä suojaudutaan vakuuksien avulla.
Korkojen nousun myötä valtion antamien vakuuksien määrä on kasvanut noin viiteen miljardiin euroon, mutta vakuuksien määrä muuttuu päivittäin markkinakorkojen muutosten mukaan. Kasvaneet käteisvakuusvaateet ovat aiheuttaneet valtiolle lisävarainhankinnan tarvetta, joka on katettu lyhytaikaisella velanotolla.
Valtion antamat vakuudet ovat valtion taseessa saatavia. Annettu vakuus palautuu valtiolle koronvaihtosopimusten erääntyessä. Valtio saa antamilleen käteisvakuuksille myös korkoa. Vastaavasti vastapuolelta saatu vakuus on taseessa lyhytaikaista velkaa. Näiden erotuksena muodostuu valtion käteisvakuusasema. Käteisvakuuksien määrä vaihtelee korkotason muutoksien mukaan.
Vakuuksia ei budjetoida valtion talousarvioon, ja ne voivat siksi heiluttaa velanoton määrää. Viime vuosina matalien ja laskevien korkojen ympäristössä valtio on vastaanottanut käteisvakuuksia enemmän kuin maksanut niitä, jolloin käteisvakuudet ovat osaltaan vähentäneet vuosittaista lainanottotarvetta.
Lisätietoja:
valtiovarainministeriön osastopäällikkö, budjettipäällikkö Mika Niemelä, puh. 02955 30525, mika.niemela(at)gov.fi
valtiovarainministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Pauli Kariniemi, puh. 0295530210, pauli.kariniemi(at)gov.fi
finanssijohtaja Teppo Koivisto, puh. 02955 0 550, teppo.koivisto(at)valtiokonttori.fi