Valtion lainanoton kautta voi tutustua historian kiemuroihin. Talouskehitys ja monenlaiset poliittiset tapahtumat vaikuttavat valtion lainanoton määrään ja muotoihin. Ne myös vaikuttavat rahoitusmarkkinoiden arvioihin sijoituskohteiden tuottomahdollisuuksista ja niihin liittyvistä riskeistä, määritellen valtion lainanoton kustannukset.
Nykyhetken historiallisen alhainen korkotaso on tästä oivallinen esimerkki. Rahoitus- ja velkakriisin jälkeinen taantuma ja viimeisimpänä Euroopan keskuspankin määrällinen elvytys on painanut euroalueen valtionobligaatioiden korot historiallisen alas. Suomen valtio saa nyt lainaa edullisemmin kuin koskaan aikaisemmin.
Suomen Pankin rahamuseossa aukeaa 21.4. valtion lainanoton historiaa esittelevä näyttely. Näyttelyssä esitetään teemoittain valtion lainanoton tärkeitä tapahtumia ja kehityskulkuja 1800-luvun puolenvälin taloudellisesta heräämisestä nykypäivään saakka. Yhtenä esimerkkinä näyttelyssä on J. K. Paasikiven johdolla liikkeeseen lasketun puntalainan liikkeeseenlasku Lontoossa 1909, kun Venäjän sortotoimet varjostivat Suomen asemaa itsenäisenä lainanottajana.
Aivan oman lukunsa muodostaa sota-ajan lainanotto. Valtio tarvitsi sotaponnisteluihin kaiken liikenevän rahan, mikä johti suuriin ponnisteluihin valtion obligaatioiden markkinoinnissa. Valtiokonttori on koonnut näyttelyyn laajan otoksen sota-ajan maanpuolustushenkeä hehkuvista lainaesitteistä.
Näyttelyyn on myös kaivettu esille Valtiokonttorin arkistosta kattava valikoima valtion obligaatioita vuoden 1859 ensimmäisestä rautatieobligaatiosta alkaen. Näyttävien vanhojen obligaatioiden symboliikka kuvastaa Suomen pyrkimystä korostaa itsenäistä, valtiollista asemaansa, mutta obligaatioiden kuvituksessa heijastuu myös taiteen tyylisuuntien muutokset kansallisromantiikasta pelkistettyyn modernismiin.
Obligaatioiden välittäjistä nousevat esiin maailmankuulut pankit, kuten Rothschild & Söhne, Crédit Lyonnais ja National City. Keisarillisen Suomen senaatin ja valtiovarainministeriön puolesta obligaatioiden allekirjoittajina on koko joukko suomalaisia valtiomiehiä, tunnetuimpina J. K. Paasikivi, Risto Ryti ja Väinö Tanner.
Pelkkää historiaa näyttely ei ole, vaan siellä kerrotaan myös nykyhetken lainanottokäytännöistä. Valtion 2000-luvun lainanotto on läpeensä kansainvälistä, valtion yhteistyöpankit ovat globaaleita toimijoita ja valtionobligaatiot houkuttelevat sijoittajia maailmanlaajuisesti.
Näyttely on esillä Suomen Pankin rahamuseossa 21.4.–20.9.2015. Virtuaalinäyttelyyn voi tutustua osoitteessa www.rahamuseo.fi/vaihtuvat_nayttelyt/yhteinen-velkamme.