Lainanotto ja kassanhallinta

Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvä valtionvelka ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä. Lainanoton tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheuttava rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti. Lainanoton toteutuksessa pidetään siihen liittyvät riskit hyvin hallinnassa ja alhaisella tasolla.

Valtion budjettitalouden vuoden 2017 lainanottotarve

Instrumentti  Nostot (EUR milj.)
Velkasitoumukset 7 243
Sarjaobligaatiot 12 600
Tuotto-obligaatiot 0
Muut 1 700
Yhteensä 21 543
Kuoletukset 17 113
Netto 4 430

Perustuu viimeisimpään valtion talous- tai lisätalousarvioon tai valtiovarainministeriön ehdotukseen.

Valtion nettolainanotto

Talousarvio 2017
(milj. euroa)
I Lisätalousarvio (milj. euroa) II
Lisätalousarvio

(milj. euroa)
Yhteensä
Nimellisarvoinen
nettolainanotto
5 636 -178 -1 028 4 430
Velanhallinnan erät .    
Emissiotappiot (netto) -40 -40
Pääomatappiot (netto) -10 -10
Nettolainanotto (ml.
velanhallinnan erät)
5 586 -178 -1 028 4 380

Valtion lainanotto on etupäässä euromääräistä. Laskiessaan liikkeeseen lainoja muissa valuutoissa Valtiokonttori suojautuu aina valuuttakurssiriskiltä. Koko valtionvelka on suojaustoimenpiteiden jälkeen euromääräistä.

Julkaistu 8.2.2013 klo 11.20 , päivitetty 22.9.2017 klo 9.57
Suomeksi   På svenska   In English

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot