Lainanotto ja kassanhallinta

Valtion lainanoton avulla maksetaan takaisin erääntyvä valtionvelka ja katetaan valtion budjetin mahdollinen alijäämä. Lainanoton tavoitteena on tyydyttää valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheuttava rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti. Lainanoton toteutuksessa pidetään siihen liittyvät riskit hyvin hallinnassa ja alhaisella tasolla.

Valtion budjettitalouden vuoden 2017 lainanottotarve

Instrumentti  Nostot (EUR milj.)
Velkasitoumukset 8 308
Sarjaobligaatiot 11 600
Tuotto-obligaatiot 0
Muut 1 741
Yhteensä 21 649
Kuoletukset 17 113
Netto 4 536

Perustuu viimeisimpään valtion talous- tai lisätalousarvioon tai valtiovarainministeriön ehdotukseen.

Valtion nettolainanotto

Talousarvio 2017
(milj. euroa)
I Lisätalousarvio (milj. euroa) II
Lisätalousarvio

(milj. euroa)
III
Lisätalousarvio

(milj. euroa)
Yhteensä
Nimellisarvoinen
nettolainanotto
5 636 -178 -1 028 106 4 536
Velanhallinnan erät .    
Emissiotappiot (netto) -40 -40
Pääomatappiot (netto) -10 -10
Nettolainanotto (ml.
velanhallinnan erät)
5 586 -178 -1 028 106 4 486

Valtion lainanotto on etupäässä euromääräistä. Laskiessaan liikkeeseen lainoja muissa valuutoissa Valtiokonttori suojautuu aina valuuttakurssiriskiltä. Koko valtionvelka on suojaustoimenpiteiden jälkeen euromääräistä.

Julkaistu 8.2.2013 klo 11.20 , päivitetty 20.10.2017 klo 10.42
Suomeksi   På svenska   In English

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot