Neljännesvuosikatsaus 1/2024

Yhteenveto:

– Valtio suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden toisella neljänneksellä.
Huhti-kesäkuun huutokauppakalenteri on julkaistu
– Valtiokonttorin arvion mukaan lähes 70 % vuoden pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty kesäkuun loppuun mennessä.
– Valtiovarainministeriö päivitti velanhallinnan strategian. Valtionvelan korkoriskiasemaa tullaan pidentämään maltillisesti vuosien 2024–2028 aikana luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä. Varainhankinnan strategia ei muutu.
– Suomen talous on taantumassa, mutta tulevaisuuden näkymät ovat pysyneet ennallaan – kasvun odotetaan käynnistyvän vuoden jälkipuoliskolla. Valtiovarainministeriön seuraava talousennuste julkaistaan 25.4.

Kuvituskuva helmipöllöstä. Kuvaaja: Elmeri Juuti

Helmipöllö pesäkolossaan vanhassa kelopuussa. Kuusamo, 2023. Kuvaaja: Elmeri Juuti


Suomen talouden ja julkistalouden näkymät

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen talous supistui 1,0 prosenttia vuonna 2023. Suomen talous on taantumassa, ja elpymistä hidastavat korkeat korot, asuntomarkkinoiden laskusuhdanne, Suomen tärkeimpien vientimaiden heikko kasvu ja poliittiset lakot. Uusimpien ennusteiden mukaan tulevaisuuden näkymät ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Talouden uskotaan elpyvän maltillisesti tämän vuoden jälkipuoliskolla inflaation hidastumisen, korkojen laskun ja ostovoiman kasvun myötä. Kuluva vuosi on talouskasvun näkökulmasta vaatimaton, mutta kasvu tulee vahvistumaan vuoden 2025 aikana.

Inflaatiopaineet ovat Suomessa hellittäneet. 1,1 %:n inflaatio alkuvuodesta 2024 on euroalueen alhaisimpia, ja sen ennustetaan laskevan edelleen kuluvan vuoden aikana.

Työmarkkinat ovat pitäneet pintansa taloudellisiin olosuhteisiin nähden, mutta työllisyys  on nyt kääntynyt laskuun. Notkahduksen uskotaan kuitenkin jäävän tilapäiseksi. Työllisten määrä tulee kasvamaan talouskasvun vahvistumisen myötä, ja kun ensimmäiset työvoiman tarjontaa lisäävät politiikkatoimet tulevat voimaan.

Suomen hallituksen talouspolitiikan tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla vuoteen 2027 mennessä ja kääntää Suomen velkaantumiskehitys. Kuuden miljardin euron sopeutuspaketista neljä miljardia euroa kohdistetaan menoleikkauksiin ja kaksi miljardia euroa työllisyyttä lisääviin toimenpiteisiin. Tuoreen arvion mukaan eduskunnalle jo annettujen hallitusten esitysten työllisyys- ja verovaikutukset vastaavat noin 74 000 työpaikkaa, vahvistaen julkista taloutta noin 1,7 miljardilla eurolla. Julkisen talouden tasapainottaminen etenee suunnitellusti, mutta koska talouden kehitys on ollut odotettua heikompaa, hallitus valmistelee uusia säästötoimia, joista ilmoitetaan huhtikuun puolivälissä kehysriihen jälkeen. Valtiovarainministeriön seuraava talousennuste julkaistaan 25.4.

Valtiovarainministeriö julkaisi valtion velanhallinnan keskipitkän aikavälin strategian 2024-2028

 Valtion velanhallinnan strategia on päivitetty. Keskeisin muutos on valtionvelan budjettiriskin korkomenoihin vähentäminen pidentämällä valtionvelan keskimääräistä uudelleenhinnoitteluaikaa noin kahdella vuodella strategiakauden 2024–2028 aikana. Tämä saavutetaan lopettamalla uusien koronvaihtosopimusten tekeminen nykyisen lainanoton strategian puitteissa. Valtion likviditeetinhallinnan ohjeistusta on myös päivitetty maksuvalmiuslimiittien ja luottoriskin osalta. Valtiovarainministeriön tiedotteen (8.3.)  mukaan strategiapäivitys tehtiin velanhallinnan toimintaympäristön muutosten vuoksi.

Lainanoton operaatiot vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Vuoden ensimmäinen syndikoitu emissio 17. tammikuuta oli uusi kolmen miljardin euron viitelaina, joka erääntyy 15.4.2055. 30-vuotisen lainan tarjouskirja kasvoi yli yhdeksään miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli sadalta sijoittajalta. Viitelaina hinnoiteltiin 56 korkopistettä yli euroswap-käyrän 2,971 % tuotolla.

Suomen valtio järjesti sarjaobligaatioiden ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Tulokset sisältävät 8. helmikuuta pidetyn sarjaobligaatioiden valinnaisen huutokaupan. Näissä nk. ORI-huutokaupoissa (Optional Reverse Inquiry) myydään pieniä eriä pidempään markkinoilla olleita sarjaobligaatioita. Valtiokonttori aloitti ORI-huutokaupat keväällä 2023.

Huutokauppojen lisäksi Valtiokonttori laski liikkeeseen euromääräisiä ja dollarimääräisiä velkasitoumuksia. Niiden liikkeeseenlaskumäärät olivat 5,2 miljardia euroa ja 1,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Keskimääräinen maturiteetti oli 8,6 kuukautta euromääräisille ja 12 kuukautta dollarimääräisille velkasitoumuksille.

VALTION VIITELAINOJEN (RFGB) JA VELKASITOUMUSTEN (RFTB) HUUTOKAUPAT Q1/2024
VÄLINE PÄIVÄMÄÄRÄ ERÄPÄIVÄ MYYTY MÄÄRÄ
(milj. EUR)
TUOTTO KYSYNTÄ
(BID-TO-COVER)
RFTB 9.1.2024 13.8.2024 1 001 3,660 % 1,55
RFTB 9.1.2024 13.11.2024 1 000 3,465 % 1,39
RFGB 8.2.2024 15.9.2028 151 2,595 % 4,01
RFGB 8.2.2024 15.4.2034 251 2,863 % 2,55
RFTB 13.2.2024 13.8.2024 1 001 3,780 % 2,26
RFTB 13.2.2024 13.11.2024 1 000 3,630 % 1,96
RFGB 20.2.2024 15.4.2029 751 2,694 % 1,58
RFGB 20.2.2024 15.9.2033 751 2,833 % 1,95
RFTB 12.3.2024 13.11.2024 1 000 3,685 % 2,25
RFTB 12.3.2024 13.2.2025 1 001 3,540 % 1,64
RFGB 19.3.2024 15.4.2029 531 2,740 % 1,99
RFGB 19.3.2024 15.9.2033 970 2,872 % 1,34

Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (huhti-kesäkuu 2024)

Viimeisimmän, 21.3. päivätyn lisätalousarvioesityksen mukaan valtion nettolainanoton tarve vuonna 2024 on 12,933 miljoonaa euroa ja bruttolainanotto 43,185 miljardia euroa. Noin 22,5 miljardia euroa tästä summasta on tarkoitus kattaa pitkäaikaisella lainanotolla ja loput (20,7 miljardia) lyhytaikaisella lainanotolla.

Valtiokonttori suunnittelee vuoden toisen uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua toisella neljänneksellä, mahdollisesti 10 vuoden maturiteetissa. Jos markkinaolosuhteet ovat suotuisat, Valtiokonttori voi harkita myös pidempää, esimerkiksi 15-vuotista maturiteettia. Muu tämän vuosineljänneksen pitkäaikainen varainhankinta toteutetaan järjestämällä kolme euromääräisten viitelainojen huutokauppaa huhti-kesäkuun aikana. Valtiokonttorin arvion mukaan noin 70 prosenttia vuoden pitkäaikaisesta varainhankinnasta on kesäkuun loppuun mennessä tehty.

Seuraava viitelainahuutokauppa pidetään 16.4.2024. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi-sivustolla, kohdasta: Sarjaobligaatioiden huutokaupat. Toisen neljänneksen huutokauppakalenteri sisältää kaksi ORI-huutokauppapäivämäärää.

Kuten aiempina vuosina, valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.

Seuraava euromääräisten velkasitoumusten huutokauppa pidetään 9.4.2024. Huutokauppa järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja se on avoinna Suomen valtion päämarkkinatakaajapankeille. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupoista ja päivitetty huutokauppakalenteri löytyy valtionvelka.fi -sivustolta, kohdasta: Velkasitoumusten huutokaupat.

Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden toisen neljänneksen aikana myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.

Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 28.6.2024.

Lisätietoja: apulaisjohtaja Anu Sammallahti, puh. 0295 50 2575, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi

, Päivitetty 8.4.2024 klo 14:17