Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2021 julkaistu: Vuosi merkitsi paluuta normaaliin toimintaan

Valtion velanhallinnassa palattiin normaaliin toimintaan ja kassan kokoon vuonna 2021. Isoja teemoja vuodelle 2022 ovat epävarmat inflaationäkymät, rahapolitiikan suunta sekä vastuullisuus, joka ohjaa sijoittajien toimintaa entistä enemmän myös valtioiden velkakirjamarkkinoilla.

Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2021 on julkaistu. Katsauksen teemana on yhteiskunnan kestävyys.

Vuonna 2021 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 27,8 miljardin euron* liikkeeseenlaskuohjelman. Uutta velkaa otettiin 3,7 miljardia euroa.

Valtionvelka oli vuoden 2021 lopussa 128,7 miljardia euroa eli 51,8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velka oli 67,7 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Pitkittyneen koronapandemian vaikutukset läikkyivät vuoteen 2021, mutta paljon vähemmän kuin mihin oli varauduttu.

– Luottamus kasvoi siihen, ettei koronapandemia aiheuta suuria taloudellisia shokkeja, sanoo toimialajohtaja Teppo Koivisto.

Uudet merkit ovat nyt ilmassa. Inflaatio on kiihtynyt, kun maailmantalous elpyi nopeasti vuonna 2021. Inflaationäkymien epävarmuus on Koiviston mukaan kaikkeen vaikuttava teema vuonna 2022.

Keskuspankit ovat reagoineet uuteen inflaatioympäristöön valmistautumalla rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Suomen valtion liikkeeseenlaskuihin tai valtionlainojen kysyntään rahapolitiikan muuttumisella tuskin olisi suuria vaikutuksia, Koivisto arvioi.

– Valtio toteuttaa velanottonsa kaikissa olosuhteissa. Meidän näkökulmastamme kyse olisi paluusta normaalitilanteeseen, jossa olemme olleet aikaisemmin. Kevyen rahapolitiikan oloissakin olemme koko ajan panostaneet sijoittajasuhteisiimme, hän sanoo.

– Suomella on hyvä luottoluokitus, ja viime kädessä kaikki palautuu aina siihen.

Yhteiskunnan kestävyyttä kuvaavat kriteerit uivat valtioidenkin luottoluokituksiin

Viestintäänsä valtionlainojen sijoittajille Valtiokonttori rakentaa entistä vahvemmin yhteiskunnan kestävyystekijöiden (Environmental, Social, Governance) varaan. Sijoittajia kiinnostavat rahallisen tuoton lisäksi yhä enemmän sijoitusten yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset.

Tämä näkyy myös valtioiden velkakirjamarkkinoilla, jossa institutionaaliset sijoittajat vaativat liikkeeseenlaskijoilta entistä yksityiskohtaisempaa ESG-tietoa sijoitus- ja luottoriskianalyysiensa tueksi. Tarjotakseen sijoittajilleen tätä tietoa, Valtiokonttori on avannut valtionvelka.fi -sivustolle uuden, Suomen valtiota ja ESG-informaatiota kokoavan osion. Osiossa kuvataan Suomen valtion keskeiset kestävyyttä koskevat tavoitteet ja seurataan niissä etenemistä.

Tänään julkaistussa velanhallinnan vuosikatsauksessa 2021 ESG-teemaa käsitellään kahdessa vieraskynäartikkelissa. Suomen Pankin johtava vastuullisuusasiantuntija Anna Hyrske kirjoittaa siitä, minkälaisia harppauksia keskuspankit tällä hetkellä ottavat huomioidakseen vastuullisuuden omassa sijoitustoiminnassaan. Valtiokonttorin Sivi Palmén ja Tiina Heinilä tuovat vastuullisuuteen liikkeeseenlaskijan näkökulman.

ESG-tekijät sopivat Koiviston mukaan erityisen hyvin valtionlainojen vastuullisuuden arviointiin. Valtion budjetti on yleiskatteinen eikä valtio pääsääntöisesti hae markkinoilta rahoitusta yksittäisiin investointeihin, vaan tekee jatkuvaa varainhankintaa rahoittaakseen monenlaisia julkishyödykkeitä.

– Valtion(lainojen) vastuullisuus syntyykin siitä kokonaisuudesta, jota valtio poliittisin päätöksiin edistää, hän kuvaa.

Vaikka ESG-tekijät eivät näy valtion perinteisissä luottoluokituksissa hyvän hallinnon mittareita lukuun ottamatta vielä kovin paljon, Teppo Koivisto uskoo tämän muuttuvan. Kunhan data ja menetelmät kehittyvät niin, että perinteiseen luottoriskianalyysiin saadaan mukaan myös pitkän aikavälin vaikutukset kuten ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat riskit, kestävyydestä tulee vielä tärkeä makrotaloudellinen muuttuja.

– Sen on pakko, sillä vastuullisuus ohjaa sijoittajien käyttäytymistä entistä enemmän, hän sanoo.

Valtion velanhallinnan vuosikatsaus summaa Suomen valtion velanoton ja kassanhallinnan vuonna 2021. 

Tutustu julkaisuun verkossa:
https://www.valtionvelka.fi/annualreview2021/

* Pois lukien valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten lainanotto sekä vuoden sisäinen velkasitoumuslainanotto.

, Päivitetty 24.2.2022 klo 09:20