Vuoden 2021 toteutunut budjettitalouden bruttolainanotto oli 27,8 miljardia euroa. Tästä määrästä 16,1 miljardia oli pitkäaikaista lainanottoa ja loput 11,7 miljardia lyhytaikaista lainanottoa. Tulevien vuosien bruttolainanottotarpeen arvioidaan pysyvän vuositasolla noin 25–30 miljardissa eurossa.
Elinkeinotoiminnan COVID-19 -rajoituksia lievennettiin Suomessa, kun rokotteet saatiin vuoden 2021 aikana käyttöön. Tästä seurannut talouden elpyminen näkyi myös Suomen julkistaloudessa. Valtionvarainministeriön joulukuisen ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä pieneni merkittävästi vuoteen 2020 verrattuna.
Budjetoitu bruttolainanotto oli 35,9 miljardia euroa. Valtion menoihin sekä riittävän maksuvalmiuden ja kassapuskurin varmistamiseen riitti kuitenkin noin kahdeksan miljardia euroa vähemmän kuin mihin valtion talousarviossa oli varauduttu. Näin ollen toteutunut bruttolainanotto oli 27,8 miljardia euroa. Vuodesta 2011 lähtien lainanoton toteuma on saanut poiketa budjetoidusta määrästä, mikä on vähentänyt lainanottoa. Poikkeamat johtuvat muun muassa siitä, että toteutuneet tulot ja menot ovat poikenneet budjetoiduista määristä. Myös muutokset kassan koossa sekä siirtomäärärahojen ajoittaminen usealla vuodelle vaikuttavat lainanottoon. Kyseiset erot näkyvät kunkin vuoden valtion tilinpäätöksessä. Vuoden 2021 lopussa valtionvelka oli noin 129 miljardia euroa.
Valtion talousarvion mukainen nettolainanottotarve vuodelle 2022 on 7,04 miljardia euroa.* Kuoletuksia on 21,64 miljardia euroa, mikä tarkoittaa yhteensä 28,68 miljardin euron bruttolainanottotarvetta vuodelle 2022. Vuoden 2022 strategiana on laskea liikkeeseen kolme uutta euromääräistä lainaa syndikoiduissa emissioissa ja kasvattaa olemassa olevien viitelainojen kantoja säännöllisillä huutokaupoilla. Suunnitelmissa on lisäksi täydentää pitkäaikaista varainhankintaa liikkeeseenlaskulla muissa valuutoissa, mahdollisesti dollarimääräisellä viitelainalla, jos markkinaolosuhteet sallivat. Lyhytaikaisen lainanoton eli velkasitoumusten osuuden arvioidaan olevan noin 40 prosenttia vuoden bruttolainanotosta.
* 20.12.2021 hyväksytyn valtion budjetin 2022 mukaan. Talousarviota täydennetään vuoden kuluessa yleensä lisätalousarvioilla, jolloin velanottotarvekin saattaa muuttua.
Varainhankintastrategia
Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa. Suomen valtio on sitoutunut täydentämään euromääräistä lainanottoaan muilla kuin euromääräisillä liikkeeseenlaskuilla palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa. Muiden kuin euromääräisten liikkeeseenlaskujen toteuttaminen riippuu kuitenkin markkinaolosuhteista ja siitä, ovatko sen kustannukset kohtuulliset suhteessa euromääräisiin liikkeeseenlaskuihin.
Nykyinen varainhankinnan määrä mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja sekä yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kupongiltaan markkinakorkotasoa vastaavat viiden ja kymmenen vuoden lainat. Tavoitteena olevan 30 vuoteen ulottuvan likvidin viitelainakäyrän ylläpitämiseksi valtio laskee liikkeeseen myös 15-, 20- ja 30-vuoden viitelainoja markkinaolosuhteiden mukaan.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla ja näin taata Suomen valtion rahoitusinstrumenttien kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot
Vuonna 2021 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja toteutti seitsemän viitelainojen huutokauppaa. Lyhytaikaista lainaa Valtiokonttori hankki laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia.
Kolme uutta euromääräistä viitelainaa laskettiin liikkeeseen syndikoiduissa emissioissa. Valtio laski helmikuussa liikkeeseen uuden viitelainan, joka erääntyy 15. huhtikuuta 2052. Liikkeeseenlasku oli 30 vuoden maturiteetissa ensimmäinen viitelainakokoinen lainaemissio. Viitelainan koko liikkeeseenlaskussa oli kolme miljardia euroa. Syndikointi houkutteli yli 130 sijoittajaa ja yli 19 miljardin euron tarjouskirjan.
Toukokuussa valtio laski liikkeeseen uuden 10-vuotisen viitelainan. Viitelainaan kohdistui vahva kysyntä etenkin Pohjoismaista. Liikkeeseenlaskun koko oli kolme miljardia euroa. Tarjouskirjan koko oli yli 13 miljardia euroa, ja se sisälsi tarjouksia yli 110 sijoittajalta.
Vuoden kolmas ja viimeinen syndikoitu emissio oli uusi 5-vuotinen viitelaina. Viitelaina laskettiin liikkeeseen elokuun lopussa. Liikkeeseenlaskussa tuotto oli negatiivinen, –0,625 prosenttia, mutta tarjouskirja kasvoi silti 15 miljardiin euroon ja sijoittajia oli lähes sata. Liikkeeseenlaskun lopullinen koko oli kolme miljardia euroa. Pohjoismaisten sijoittajien suuren osuuden trendi jatkui tässä liikkeellelaskussa.
Huutokaupat
Valtiokonttori alkoi vuonna 2021 julkaista neljännesvuosittaista kalenteria Suomen viitelainahuutokauppojen ajankohdista, sillä huutokauppojen määrä kasvoi lainanoton määrän kasvaessa. Vuonna 2021 toteutettiin kaiken kaikkiaan seitsemän euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Kaikilla huutokaupoilla kasvatettiin olemassa olevien viitelainojen kantoja.
Huutokauppoja pidettiin kuukausittain pois lukien lomakausi sekä kuukaudet, jolloin toteutettiin uusien lainojen liikkeellelaskuja. Viitelainahuutokaupoissa Valtiokonttori lainasi yhteensä 7,2 miljardia euroa. Kolme huutokaupoista oli kahden viitelainan huutokauppoja, joissa myytiin samalla kerralla lisäeriä kahteen eri maturiteetin viitelainaan. Ostotarjousten suhde huutokaupattuun määrään, joka kuvaa lainojen kysyntää, vaihteli huutokaupoissa välillä 1,4–1,99. Huutokauppojen määrät olivat 443–1 000 miljoonaa euroa.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltojen dollarimääräisiä velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan nimettyjen pankkien välityksellä valtion rahoitustarpeiden ja valtiovarainministeriön asettamien ohjeiden mukaisesti.
Vuonna 2021 Suomen valtio jatkoi euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja, joissa hinnat määräytyvät pankkien tekemien tarjousten perusteella. Vuonna 2021 järjestettiin kymmenen velkasitoumusten huutokauppaa. Velkasitoumuksia myytiin huutokaupoissa yhteensä 17,2 miljardilla eurolla.
Valtiokonttori voi laskea velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina kysynnän ja rahoitustarpeiden mukaan. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa on Europe Commercial Paper -ohjelman (ECP) mukainen.
Dollarimääräisiä ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin vuonna 2021 liikkeeseen kahdesti, maalis- ja marraskuussa. Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen bruttomäärä oli 6,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria.
Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,3 kuukautta. Huutokaupattujen euromääräisten velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 8,5 kuukautta. Dollari- ja euromääräisten velkasitoumusten kanta vuoden lopussa oli 1 600 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja 10 363 miljoonaa euroa (4 275 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja 14 348 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Likviditeetinhallinta
Valtion likviditeettitilanne pysyi vuoden aikana hyvänä. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Kassavarat sijoitetaan vähäriskisiin kohteisiin ja lyhyisiin maturiteetteihin.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavien 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaennustejärjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja kassanhallinnan päätösten pohjana.
Vuonna 2020 Valtiokonttori varautui koronapandemian vaikutuksiin kasvattamalla valtion kassapuskuria. Vuonna 2021 valtion kassanhallinnassa palattiin normaalimpaan kassan kokoon. Kassan koko vuoden 2021 lopussa oli noin 4,7 miljardia euroa.