Neljännesvuosi­katsaus 4/2018

Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittain katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä.

Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät

Suomen talouskasvu on ollut melko ripeää mutta kasvu hidastuu tulevina vuosina. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 2,5 prosenttia vuonna 2018 ja 1,5 prosenttia vuonna 2019. Maailmankaupan kasvu hidastuu, mikä vaikuttaa viennin kasvuun ja investointeihin. Myös rakennusinvestoinnit kääntyvät laskuun nykyiseltä korkealta tasoltaan.

Ministeriön ennusteen mukaan vaihtotase on tasapainossa ensi vuonna ja lievästi ylijäämäinen sen jälkeen. Inflaatio pysyy hitaana: kuluttajahintaindeksin vuosimuutoksen odotetaan olevan 1,4 prosenttia ensi vuonna. Työttömyysaste laskee 6,9 prosenttiin ja työllisyysaste nousee yli 72
prosentin vuonna 2019.

Talouskasvu ja julkisten menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkisen talouden rahoitusasemaa. Julkinen talous on lähivuosina lähes tasapainossa ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee edelleen. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa julkisen talouden
tasapainottamista, koska eläkemenot sekä terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kustannukset kasvavat.

Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut jo muutaman vuoden ajan. Valtiovarainministeriön mukaan velkasuhde laskee 58,4 prosenttiin vuonna 2019. Valtionvelka on selvästi matalammalla tasolla; sen ennustetaan olevan 44,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ensi vuonna.*

Suomen suhteellisen vahva julkinen talous ja moderni talous vaikuttavat osaltaan siihen, että Suomen valtiolla on korkeat luottoluokitukset. Valtiolla on sopimusperusteiset luokitukset kolmelta luottoluokituslaitokselta: S&P Global Ratingsilta, Moody’s Investors Serviceltä ja Fitch Ratingsilta. S&P ja Moody’s pitävät Suomen luokituksen näkymiä vakaina, mutta Fitch muutti
luokituksen näkymät vakaista myönteisiksi aiemmin tänä vuonna. Näkymien muuttamisen taustalla olivat mm. velkasuhteen myönteinen kehitys ja paremmat keskipitkän aikavälin kasvunäkymät.

Katsaus lainanotto-operaatioihin (lokakuu–joulukuu 2018)

Suomen valtio järjesti vuoden viimeisellä neljänneksellä kaksi valtionlainojen huutokauppaa. Niistä ensimmäisessä, tiistaina 16.10. järjestetyssä huutokaupassa 10-vuotisen 15.9.2028 erääntyvän viitelainan kanta kasvoi 1 000 miljoonalla eurolla 4 000 miljoonaan euroon. Tarjousten määrä oli 1 647 miljoonaa euroa.

Vuosineljänneksen toinen ja koko vuoden neljäs huutokauppa järjestettiin tiistaina 20.11. Huutokaupassa myytiin kahta valtionlainaa, joista toinen oli 15.9.2023 erääntyvä viitelaina ja toinen 15.4.2047 erääntyvä sarjalaina. Vuonna 2023 erääntyvään lainaan saatiin tarjouksia yhteensä 920 miljoonan euron edestä ja tarjouksista hyväksyttiin 475 miljoonaa euroa. Lainan kanta kasvoi huutokaupan myötä 5 475 miljoonaan euroon. Vuonna 2047 erääntyvässä lainassa tarjousten määrä oli 587 miljoonaa euroa, joista hyväksyttiin 500 miljoonaa euroa. Lainan kanta on huutokaupan jälkeen 2 500 miljoonaa euroa.

Suomen valtio toteutti lyhytaikaista varainhankintaa marraskuussa laskemalla liikkeeseen Yhdysvaltain dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia, joiden eräpäivä on 20.3.2019. Marraskuussa liikkeeseen laskettujen velkakirjojen kanta on 1 400 miljoonaa dollaria, ja lisäksi velkasitoumusten yhteenlaskettua kantaa kasvattaa aiemmin liikkeeseen laskettu 20.2.2019 erääntyvä erä. Valtaosa tämänhetkisistä velkasitoumuksista on laskettu liikkeeseen Yhdysvaltain dollarimääräisinä. Euromääräisten velkasitoumusten kanta on tällä hetkellä 403 miljoonaa euroa.

Budjetoitu bruttolainanoton määrä vuodelle 2018 oli 16,3 miljardia euroa, josta nettolainanoton määrä oli 1,3 miljardia euroa. Pienentyneen lainanottotarpeen vuoksi 14,1 miljardin euron bruttolainanotolla saatiin katettua menojen kassavirrat ja turvattua riittävä maksuvalmius. Toteutunut lainanotto on jäänyt budjetoitua pienemmäksi vuodesta 2011 lähtien, sillä nettolainanottoa on ollut vähemmän kuin budjetin alijäämä olisi edellyttänyt. Tämä on johtunut muun muassa tulo- ja menovirtojen, käteisvarojen ja siirtomäärärahojen muutoksista. Erot kirjataan valtion tilinpäätökseen. Erääntyvän velan uudelleenrahoittamiseen käytettiin 15 miljardia euroa, joten nettolainanoton määrä oli -0,9 miljardia euroa. Tästä johtuen valtionvelan arvioidaan olevan vuoden lopussa 105,0 miljardia euroa eli 0,8 miljardia vähemmän kuin vuoden 2017 lopussa.

Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (tammikuu

–maaliskuu 2019 ja sen jälkeen)

Hallituksen vuoden 2019 budjettiesityksen mukaan nettolainanoton määrä on 1,7 miljardia euroa. Velan erääntymisten määrä ensi vuonna on 13,4 miljardia euroa. Bruttolainanottotarve vuodelle 2019 on 15 miljardia euroa.

Suomen valtion varainhankinnan pitkän aikavälin strategia on edellisvuosien kaltainen. Noin 70 prosenttia koko lainanottotarpeesta katetaan pitkäaikaisilla lainoilla ja loppuosa lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla.

Lainanotto aloitetaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Lainanotossa noudatetaan varainhankinnan strategiaa, jonka mukaan vuosittain lasketaan liikkeeseen uudet viisi- ja kymmenvuotiset euromääräiset viitelainat.

Uusien viitelainojen liikkeeseenlaskujen lisäksi Valtiokonttori järjestää ensi vuonna olemassa olevien lainojen huutokauppoja neljännesvuosittain. Huutokauppojen ajoitukseen ja määrään vaikuttavat valtion maksuvalmiustilanne ja Suomen valtion viitelainojen jälkimarkkinaolosuhteet. Tarkat tiedot huutokaupoista julkaistaan viikkoa ennen kutakin huutokauppaa. Lisäksi aiempien vuosien tapaan Valtiokonttori tarkastelee alkavana vuonna mahdollisuutta laskea liikkeeseen valuuttamääräinen laina EMTN-lainaohjelman puitteissa.

Valtion velkasitoumusten huutokaupat

Valtiokonttori järjestää euromääräisten valtion velkasitoumusten huutokauppoja vuoden 2019 alusta alkaen. Velkasitoumushuutokaupat ovat Valtiokonttorille uusi, ja nykyisiä maksuvalmiuslähtöisiä liikkeeseenlaskuja täydentävä tapa hoitaa lyhytaikaista lainanottoa. Huutokauppakalenteri julkaistaan vuosineljänneksittäin. Huutokaupat järjestetään Bloombergin huutokauppajärjestelmässä, ja niihin voivat osallistua velkasitoumusohjelmaan kuuluvat välittäjät. Lisätietoa huutokaupoista ja neljännesvuosikalenteri julkaistaan valtionvelka.fi-sivustolla alkuvuodesta 2019. Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen valtion maksuvalmiustarpeiden mukaisesti muina ajankohtina vuoden ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippuu valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeista. Valtion velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisinä, ja niillä on kuukausittainen erääntymispäivä.

Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 29.3.2019.

Lisätietoja antavat: Teppo Koivisto, toimialajohtaja puh. 0295 50 2550, ja Anu Sammallahti, apulaisjohtaja, Lainanotto ja kassanhallinta, puh. 0295 50 2575

sähköposti: etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi.

* Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, talvi 2018.

, Päivitetty 13.5.2019 klo 15:50