Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittain katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä. Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan englanniksi 20.12.2019. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot julkaistaan noin kaksi viikkoa englanninkielisen katsauksen julkaisupäivän jälkeen.
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Suomen bruttokansantuotteen ennusteita on viime aikoina tarkistettu hieman alaspäin erityisesti maailmantalouden heikkenevän tilanteen vuoksi. Valtiovarainministeriön heinäkuussa 2019 julkaiseman viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,6 prosenttia vuonna 2019. Ennusteen mukaan kaikki kysynnän pääerät kasvavat tänä vuonna varsin vakaasti. Seuraava ennuste julkaistaan lokakuussa.
Työttömyysasteen trendi oli elokuussa 6,7 prosenttia ja työllisyysasteen trendi 72,5 prosenttia. Uuden hallituksen keskeisimpiä talouspoliittisia tavoitteita on työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Inflaatio on pysynyt hitaana, elokuussa se oli 1,1 prosenttia. Vaihtotase oli vuoden toisella neljänneksellä alijäämäinen.
Suomen talouden vakaa kasvu kolmen viime vuoden aikana on vahvistanut julkisen talouden rahoitusasemaa. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista, koska eläkemenot sekä terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kustannukset kasvavat. Uuden hallitusohjelman päätavoitteisiin kuuluu Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä edellyttäen, että maailmantalous kasvaa normaalia vauhtia.
Sekä julkinen talous että valtiontalous ovat lievästi alijäämäisiä vuonna 2019. Julkisen talouden alijäämä on 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja valtionhallinnon alijäämä hieman tätä suurempi. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut muutaman vuoden ajan ja on nyt alle 60 prosenttia. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde laskee 58,3 prosenttiin vuoden 2019 lopussa. Valtionvelka on selvästi matalammalla tasolla.*
Suomen suhteellisen vahva julkinen talous ja talouden moderni rakenne näkyvät muiden tekijöiden ohella Suomen korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kolmen luottoluokituslaitoksen, Fitch Ratingsin, Moody’s Investors Servicen ja S&P Global Ratingsin, kanssa luottoluokitusten tuottamisesta. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat tällä hetkellä AA+, Aa1 ja AA+. S&P ja Moody’s pitävät Suomen luokituksen näkymiä vakaina, mutta Fitch muutti luokituksen näkymät vakaista myönteisiksi viime vuonna. Vuoden 2019 puolella ei ole enää ennakkoon ilmoitettuja luottoluokituksen julkistamispäiviä. Vuoden 2020 julkistamispäivät ilmoitetaan vuodenvaihteessa.
Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä
Kahteen vuosittain liikkeeseen laskettavaan uuteen euromääräiseen viitelainaan perustuvan strategiansa mukaisesti valtio laski liikkeeseen uuden 5 vuoden euromääräisen viitelainan 28.8.2019. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa yli 13 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 80 sijoittajalta. Liikkeeseenlaskun koko oli kolme miljardia euroa. Lainan kuponkikorko on nolla prosenttia ja se hinnoiteltiin 20 tuottopistettä alle euroswap-käyrän (kuuden kuukauden euribor-koron). Hyväksytty tuotto oli -0,734 prosenttia.
Suomen valtio järjesti euromääräisten velkasitoumusten huutokaupan tiistaina 20.8.2019. Huutokaupan kohteena oli kaksi velkasitoumuserää, joita myytiin yhteensä 1 370 miljoonalla eurolla. 12.11.2019 erääntyvän velkasitoumuksen tuotoksi muodostui -0,640 prosenttia ja 12.2.2020 erääntyvän tuotoksi -0,700 prosenttia. Euromääräisten velkasitoumusten kanta on 3 898 miljoonaa euroa ja dollarimääräisten 2 900 miljoonaa dollaria.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (lokakuu–joulukuu)
Vuoden 2019 toisen lisätalousarvion mukaan valtion bruttolainanoton tarve on noin 15,2 miljardia euroa. Se tarkoittaa, että vuoden 2019 ennakoitu pitkäaikainen lainanottotarve on noin 10 miljardia euroa. Syyskuun lopussa arvioidusta pitkäaikaisesta varainhankintatarpeesta on toteutettu noin 80 prosenttia.
Vuoden 2019 lainanottotarpeen täyttämiseksi vuoden viimeisen neljänneksen aikana järjestetään todennäköisesti yksi tai kaksi erääntyvien euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Huutokauppojen ajoitukseen, määrään ja kokoon vaikuttavat valtion maksuvalmiustilanne ja Suomen valtion viitelainojen jälkimarkkinaolosuhteet. Tarkat tiedot huutokaupoista julkaistaan viikkoa ennen kutakin huutokauppaa.
Euromääräisten viitelainojen lisäksi Suomen valtio voi laskea liikkeeseen lainoja muissa kuin kotivaluutassa. Valtiokonttori harkitsee mahdollisuutta laskea liikkeeseen dollarimääräinen laina EMTN-ohjelman puitteissa vuoden lopulla. Huutokaupan ajankohta riippuu markkinaolosuhteista ja jälleenrahoitustarpeesta.
Seuraava euromääräisten velkasitoumusten huutokauppa järjestetään 20.11.2019. Huutokaupat järjestetään Bloombergin huutokauppajärjestelmässä, ja niihin voivat osallistua velkasitoumusohjelmaan kuuluvat välittäjät. Lisätietoa huutokaupoista ja neljännesvuosittain päivitettävä huutokauppakalenteri julkaistaan valtionvelka.fi-sivustolla.
Huutokauppojen lisäksi dollari- ja euromääräisiä velkasitoumuksia lasketaan todennäköisesti liikkeeseen vuoden toisella neljänneksellä valtion maksuvalmiustarpeiden mukaisesti. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippuu valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeista.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 20.12.2019.
Lisätietoja: toimialajohtaja Teppo Koivisto, puh. 0295 50 2550, ja apulaisjohtaja Anu Sammallahti, puh. 0295 50 2575, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi
* Valtiovarainministeriö (Taloudellinen katsaus, kesä 2019).