Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittain katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä. Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan englanniksi 30.9.2021.
Yhteenveto:
- Valtio suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannella neljänneksellä, todennäköisesti elo-syyskuussa
- Heinä-syyskuun huutokauppakalenteri on julkaistu
- Vuoden 2021 viimeisimmän lisätalousarvioesityksen mukaan vuoden nettolainanottotarve on 14,4 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 38,6 miljardia euroa.
- 55 % vuoden pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty.
Helsinki city center from above
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Suomen talous supistui vuonna 2020 monia muita eurooppalaisia maita vähemmän. Tämän vuoden näkymät ovat Suomen taloudelle varsin valoisat. Talouden kehityksen suunta on alkuvuonna 2021 vaihdellut voimakkaasti koronatilanteen kehityksen mukaan, mutta myönteiset näkymät ovat vahvistuneet selvästi.
Valtiovarainministeriön tuoreimman ennustepäivityksen[i] mukaan Suomen talous kasvaa erityisesti kuluvan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla ja toipuminen jatkuu alkuvuoteen 2022. Vientimarkkina kasvaa vahvasti ja investointinäkymät kirkastuvat, minkä seurauksena bruttokansantuote (BKT) kasvaa tänä vuonna 2,6 %. Ensi vuoden talouskasvun odotetaan olevan vielä tätäkin nopeampaa, 2,8 %. Kuluttajahinnat nousevat tänä vuonna 1,8 % ja vaihtotase on lähellä tasapainoa.
Julkinen talous on myönteisestä talouskehityksestä huolimatta tänä vuonna yli 10 miljardia euroa alijäämäinen. Ennustepäivityksen mukaan menojen ja tulojen välinen epätasapaino kuitenkin pienenee ensi vuonna merkittävästi, kun monet koronaepidemiaan liittyvät tukitoimet päättyvät ja talouskasvu jatkuu ripeänä. Julkinen talous pysyy silti huomattavan alijäämäisenä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen jatkaa kasvuaan. Ennustepäivityksen mukaan julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 71,7 % vuoden 2021 lopussa. Valtionvelka suhteessa BKT:n on matalammalla tasolla, 55,6 %.
Suomen verrattain vahva julkistalous ja pitkälle kehittynyt talous ovat, muiden tekijöiden ohella, perinteisesti näkyneet valtion korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kahden luottoluokituslaitoksen kanssa luottoluokitusten tuottamisesta: S&P Global Ratings ja Fitch Ratings. Pitkäaikaisen velan osalta luottoluokitukset ovat kummaltakin AA+. Molemmat pitävät luokituksen näkymiä vakaina. Luottoluokituspäätösten julkaisupäivät vuonna 2021 löytyvät valtionvelka.fi -sivustolta: Luottoluokitukset. Valtiokonttori julkaisee samalla sivustolla myös tuoreimmat luottoluokituslaitosten raportit.
Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden toisella neljänneksellä
Valtiokonttori järjesti 20.4.2021 huutokaupan valtion 20-vuotisesta viitelainasta, joka erääntyy syyskuussa 2040. Lainasta tehtiin ostotarjouksia kaikkiaan 1 891 miljoonan euron edestä, ja sitä myytiin 1 000 miljoonalla eurolla, jolloin viitelainan kanta kasvoi 5 173 miljoonaan euroon. Lainan tuotoksi muodostui 0,386 %.
Suomen valtio keräsi 19.5.2021 järjestetyssä, vuoden toisessa syndikoidussa emissiossa kolme miljardia euroa uudella 10-vuotisella viitelainalla, joka erääntyy 15.9.2031. Viitelaina hinnoiteltiin kolme tuottopistettä alle 6kk euroswap-käyrän. Tarjouskirja kasvoi yli 13 miljardiin euroon. Viitelainaa myytiin yli 110 sijoittajalle tuotolla 0,163 %.
Tämän uuden 10-vuotisen viitelainan kantaa kasvatettiin 15.6.2021 huutokaupassa, jossa myytiin myös syyskuussa 2028 erääntyvää viitelainaa. Näitä lainoja myytiin huutokaupassa yhteensä 1 417 miljoonan euron edestä. 10-vuotista viitelainaa myytiin 974 miljoonalla eurolla, ja sen tuotoksi muodostui -0,015 %. 7-vuotista viitelainaa myytiin 443 miljoonalla eurolla ja -0,304 % tuotolla.
Valtiokonttori järjesti vuoden toisella neljänneksellä kuukausittain valtion euromääräisten velkasitoumusten huutokaupan. 13.4., 10.5. ja 8.6. pidetyistä huutokaupoista kerättiin yhteensä 5 969 miljoonaa euroa. Huutokaupattujen velkasitoumusten maturiteetit olivat kuudesta yhdeksään kuukauteen, ja niiden tuotot vaihtelivat -0,625 % ja -0,645 % välillä. Tarjous-allokointi-suhteet olivat näissä huutokaupoissa välillä 2,0 ja 2,7.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (heinäkuu-syyskuu 2021)
Vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion mukaan kuluvan vuoden nettolainanottotarve olisi 14,4 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 38,6 miljardia euroa. Vuoden toisen neljänneksen päättyessä noin 55 % valtion pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty.
Valtiokonttori suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannella neljänneksellä, todennäköisesti elo-syyskuussa.
Seuraava viitelainahuutokauppa järjestetään 21. syyskuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Sarjaobligaatioiden huutokaupat.
Edellisten vuosien tapaan valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.
Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat järjestetään 17. elokuuta ja 14. syyskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden kolmannen neljänneksen aikana myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä, ja niillä on kuukausittaiset erääntymispäivät.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 30.9.2021.
Lisätietoja: apulaisjohtaja Anu Sammallahti, puh. 0295 50 2575 tai rahoituspäällikkö Mika Tasa, 0295 50 2552, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi