Valtion toteutunut velanotto ylittää tänä vuonna budjetoidun velanoton noin 3,5 miljardilla eurolla. Annetut käteisvakuudet eivät lisää valtion alijäämää. Kun vakuudet joudutaan kuitenkin rahoittamaan, on tällä lainanottoa lisäävä vaikutus. Ylityksen taustalla ovat erityisesti valtion kasvaneet vakuusvaatimukset, kun pitkät korot ovat nousseet ja euro on vahvistunut suhteessa dollariin.
Mihin vakuusvaatimukset liittyvät?
Osa valtion lainanotosta on valuuttamääräistä, ja valtio suojautuu aina siihen liittyvästä valuuttakurssiriskistä valuutanvaihtosopimuksilla. Valtio on myös suojautunut valuuttakurssiriskiltä mm. F35-hävittäjähankkeeseen liittyen. Näihin valuuttasuojauksiin liittyy vakuusliikkeitä.
Lisäksi valtion velanhallinnassa käytettiin helmikuuhun 2024 asti koronvaihtosopimuksia, joilla muokattiin valtion korkoriskiasemaa. Vielä voimassa oleviin koronvaihtosopimuksiin liittyy myös vakuusliikkeitä.
Suhteessa valtionvelan varainhankinnan kokonaismäärään vakuusliikkeet ovat suhteellisen pieniä. Itse vakuuden antamiseen liittyy toisaalta vakuuden rahoittaminen ja toisaalta vakuudesta saatu korkotulo.
Kuinka suuri osuus vakuusvaatimuksista selittyy euron vahvistumisella suhteessa dollariin?
Euro on tänä vuonna vahvistunut noin 12,5 prosenttia suhteessa dollariin (tilanne 10.12.2025). Tämän vaikutus valtion antamiin käteisvakuuksiin on tänä vuonna ollut noin 800 miljoonaa euroa.
Mitä käteisvakuudet ovat ja miten ne toimivat?
Valtion velanhallinnassa käytetyt koronvaihtosopimukset ja käytettävät valuuttatermiinit ovat johdannaissopimuksia, jotka solmitaan kansainvälisen, vakiomuotoisen ISDA-sopimuksen puitteissa. Siihen liitetään luottoriskiä vähentävä vakuusjärjestelyyn liittyvä Credit Support Annex (CSA) -sopimus. Myös valtio on velvollinen antamaan käteisvakuuksia.
Markkinakorkojen nousu vuodesta 2022 lähtien on vaikuttanut valtion vastapuolille antamien käteisvakuuksien määrään siten, että nettomääräisesti käteisvakuuksia on annettuina enemmän kuin saatuina. Vuonna 2025 valtion käteisvakuusasemaan on vaikuttanut erityisesti korkokäyrän jyrkentyminen, eli pitkien korkojen nousu suhteessa lyhyempiin korkoihin, sekä euron vahvistuminen suhteessa Yhdysvaltain dollariin.
Aiempina vuosina markkinaliikkeet olivat usein myös sellaisia, että valtio nettomääräisesti vastaanotti vakuuksia. Tämä vähensi valtion lainanottotarvetta.
Kuinka paljon valtio on nettomääräisesti antanut käteisvakuuksia tänä vuonna?
Valtio on tänä vuonna antanut nettomääräisesti vakuutta 3,3 miljardia euroa (tilanne 10.12.2025).
Miksi pitkien korkojen nousu kasvattaa valtion vakuusvaateita?
Valtion tekemät koronvaihtosopimukset ovat voittopuolisesti sellaisia, joissa valtio vastaanottaa pitkää/kiinteää korkoa ja maksaa vaihtuvaa korkoa. Kun pitkät korot nousevat markkinoilla, tällaisen sopimuksen markkina-arvo laskee, vaikka samanaikaisesti valtio myös maksaisi alempaa vaihtuvaa korkoa. Tällöin vastapuoli on oikeutettu saamaan vakuuksia.
Kuinka pitkään vakuusliikkeet jatkuvat?
Valtio suojautuu edelleen valuuttariskeiltä. Se tulee aiheuttamaan vakuusliikkeitä myös tulevaisuudessa. Euromääräisten koronvaihtosopimusten kanta puolittuu nykyisestä noin viidessä vuodessa ja sen jälkeen puolittuu taas noin viidessä vuodessa.
Miten johdannaisvakuudet vaikuttavat valtion lainanottoon ja kassanhallintaan?
Vakuuksien määrä muuttuu johdannaisten kohde-etuuksien markkina-arvojen muutosten mukaan päivittäin. Käteisvakuusliikkeet ovat osa valtion kassanhallintaa. Annetulle vakuudelle valtio saa korkotuloa. Käteisvakuusliikkeet ovat suhteellisen pieniä kassanhallinnan muihin eriin verrattuna.
Milloin valtion antamat vakuudet palautuvat valtiolle?
Vakuus voi palautua valtiolle valuutta- tai korkomuutosten kautta tai viimeistään sopimuksen erääntyessä.
Mitä tarkoittaa, että annetut käteisvakuudet ovat valtiolle saatavia?
Vastapuolille maksetut johdannaisvakuudet ovat valtion tilinpäätöksessä saatavia, koska vastapuoli palauttaa vakuudet markkina-arvojen muuttuessa tai sopimuksen erääntyessä. Vastaavasti valtion vastapuolilta saamat johdannaisvakuudet ovat valtion tilinpäätöksessä lyhytaikaisia velkoja.
Kuinka paljon valtio on saanut vakuuksista tänä vuonna korkotuloa?
Koko vuoden toteuma-arvio käteisvakuuksien korkotuloista on noin 120 milj. euroa.
Valtiokonttorin Velanhallinta-osastolla lisätietoja antavat:
Apulaisjohtaja Jussi Tuulisaari, p. 0295 50 2616
