Markkinariskeihin kuuluvat korko- ja valuuttakurssiriski, joiden hallinta perustuu valtiovarainministeriön määräykseen. Valtionvelan korkoherkkyyden keskeinen tunnusluku on otettujen lainojen pääoma- ja korkokassavirroilla painotettu laina-aika (Weighted Average Maturity at Issuance eli WAMI). Valtiovarainministeriön määräyksen mukaan otetuilla lainoilla sen tulee olla keskimäärin seitsemän vuotta keskipitkällä aikavälillä. Painotettu laina-aika voi poiketa enintään kuusi kuukautta edellä mainitusta keskimääräisestä laina-ajasta. Lyhytaikaisen lainanoton osalta laskennassa sovelletaan vuoden lopun lainakantaa ja vuoden aikana tehdyn lyhytaikaisen lainanoton keskimääräistä laina-aikaa.
Suomen valtio ei ota lainanotossaan valuuttakurssiriskiä. Osa valtion lainanotosta on valuuttamääräistä, ja valtio suojautuu aina siihen liittyvästä valuuttakurssiriskistä valuutanvaihtosopimuksilla.
Valuuttasuojauksiin liittyy vakuusliikkeitä. Annetut käteisvakuudet eivät lisää valtion alijäämää. Kun vakuuksia annetaan, ne joudutaan kuitenkin rahoittamaan, eli tällä on lainanottoa lisäävä vaikutus. Lisäksi valtion velanhallinnassa käytettiin helmikuuhun 2024 asti koronvaihtosopimuksia, joilla muokattiin valtion korkoriskiasemaa. Vielä voimassa oleviin koronvaihtosopimuksiin liittyy myös vakuusliikkeitä.
Vastapuolille annetut vakuudet ovat valtion tilinpäätöksessä saatavia, koska vastapuoli palauttaa vakuudet markkina-arvojen muuttuessa tai sopimuksen erääntyessä. Vastaavasti valtion vastapuolilta saamat johdannaisvakuudet ovat valtion tilinpäätöksessä lyhytaikaisia velkoja.