Yhteenveto:
– Vuoden 2024 nettolainanoton tarve on 12,88 miljardia euroa. Valtionvelan kuoletukset ovat 30,16 miljardia euroa, ja bruttolainanoton tarve siten 43,04 miljardia euroa.
– Valtio laskee liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa vuonna 2024, joista ensimmäisen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
– Tammi-maaliskuun huutokauppapäivät on julkaistu.
– Suomen talous on taantumassa ja bruttokansantuote supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan taantuma kuitenkin väistyy ja talous alkaa kasvaa vuonna 2024. VM ennustaa Suomen BKT-kasvuksi 0,7 prosenttia vuonna 2024, ja kasvun vahvistuvan 2,0 prosenttiin vuonna 2025.
Hietalahdentori, Helsinki. Kuva: Laura Lumimaa
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Valtiovarainministeriön viimeisimmän talousennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote supistuu vuonna 2023 0,5 prosenttia. Suomen talous on ollut loppuvuodesta odotettua heikompi, sillä rakennusalan kehitys on ollut erityisen heikkoa. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku yhdistettynä reaaliansioiden kasvuun kääntävät BKT:n kasvuun ensi vuonna. Ministeriön BKT:n kasvuennuste vuodelle 2024 on 0,7 prosenttia, mutta kasvun odotetaan vahvistuvan 2,0 prosenttiin vuonna 2025 ja 1,6 prosenttiin vuonna 2026.
Vuonna 2023 vienti Suomesta vähenee, mutta huomattavasti vähemmän kuin tuonti. Nettoviennillä on siis tänä vuonna huomattava myönteinen vaikutus talouteen. Suomen kustannuskilpailukyky on hyvässä kunnossa, ja vuonna 2024 viennin arvioidaan kasvavan 2,0 prosenttia maailmankaupan elpyessä.
Tuotannon vähentyessä erityisesti rakennusalalla työllisyys laskee hieman vuonna 2024, mutta kasvaa jälleen vuodesta 2025 alkaen. Vuonna 2026 15–64-vuotiaiden työllisyysasteen arvioidaan olevan lähes 75 % ja työttömyysasteen 6,6 %. Työllisyyden kasvua tukevat myös hallituksen toimenpiteet työvoiman tarjonnan lisäämiseksi, joista ensimmäiset astuvat voimaan vuoden 2024 aikana.
Vuonna 2023 julkisen talouden alijäämä on 2,5 prosenttia suhteessa BKT:hen. Alijäämä kasvaa 3,5 prosenttiin vuonna 2024, mikä johtuu talouden ja työllisyyden heikosta kasvusta, sekä verotulojen hitaasta kasvusta. Aikaisemmin päätetyt varautumismenot, suuret investoinnit sekä hintojen ja palkkojen jyrkkä nousu pitävät lyhyellä aikavälillä myös menojen kasvun ripeänä. Julkinen velka on 79,1 prosenttia ensi vuoden lopussa. Valtionvelan arvioidaan olevan 58,5 prosenttia BKT:stä vuonna 2024.[1]
[1] VM: Taloudellinen katsaus, talvi 2023.
Suomi: COP28-sopimus ”merkittävä askel kohti vähähiilistä maailmaa”
Dubaissa pidetyn YK:n ilmastohuippukokouksen sopimuksessa kehotetaan kaikkia maita siirtymään pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä – mutta ei luopumaan niistä vaiheittain kokonaan, kuten monet maat, myös Suomi, olisivat halunneet. Silti Suomi pitää COP28-kokouksen tulosta merkittävänä askeleena kohti vähähiilistä maailmaa. Uudessa sopimuksessa maat sopivat uusiutuvan energian tuotannon kolminkertaistamisesta ja energiatehokkuuden kaksinkertaistamisesta vuoteen 2030 mennessä. Päätöksen mukaan kaikki puhtaan energian muodot otetaan huomioon osana energiasiirtymää, mikä on Suomelle tärkeää, sillä ydinenergian osuus Suomen energiapaletista on 26 prosenttia.
Suomen kansallinen tavoite on saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Uusiutuvan energian osuus Suomessa kulutetusta energiasta on jo lähes puolet.
Katsaus lainanotto-operaatioihin, loka–joulukuu 2023
Suomen valtio järjesti vuoden viimeisellä neljänneksellä sarjaobligaatioiden sekä euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja. Huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon.
| VALTION VIITELAINOJEN (RFGB) JA VELKASITOUMUSTEN (RFTB) HUUTOKAUPAT Q4/2023 | |||||
| VÄLINE | PÄIVÄMÄÄRÄ | ERÄPÄIVÄ | MYYTY MÄÄRÄ (milj. €) |
TUOTTO | BID-TO-COVER |
| RFTB | 10.10.2023 | 14.5.2024 | 1,000 | 3,860% | 1.73 |
| RFTB | 10.10.2023 | 13.8.2024 | 1,000 | 3,830% | 1.60 |
| RFGB | 17.10.2023 | 15.9.2028 | 575 | 3,204% | 1.54 |
| RFGB | 17.10.2023 | 15.9.2033 | 685 | 3,422% | 1.22 |
| RFGB | 26.10.2023 | 4.7.2025 | 202 | 3,383% | 2.85 |
| RFGB | 26.10.2023 | 15.9.2027 | 39 | 3,177% | 10.49 |
| RFTB | 14.11.2023 | 14.5.2024 | 965 | 3,900% | 1.03 |
| RFTB | 14.11.2023 | 13.8.2024 | 1,003 | 3,770% | 1.47 |
| RFGB | 21.11.2023 | 15.9.2033 | 656 | 3,138% | 1.45 |
| RFGB | 21.11.2023 | 15.4.2036 | 270 | 3,285% | 2.19 |
| RFGB | 7.12.2023 | 15.9.2031 | 80 | 2,600% | 2.44 |
Huutokauppojen lisäksi Valtiokonttori laski liikkeeseen euromääräisiä ja dollarimääräisiä velkasitoumuksia loka- ja marraskuussa. Eripituisten sitoumusten liikkeeseenlaskumäärät olivat 3,1 miljardia euroa ja 350 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Euromääräisten velkasitoumusten emissiomäärä oli 3,1 miljardia euroa, ja Yhdysvaltain dollarimääräisiä velkasitoumuksia emittoitiin 350 miljoonan dollarin edestä.
Vuodelle 2023 budjetoitu bruttolainanoton määrä oli 39,259 miljardia euroa, josta nettolainanottoa oli 11,221 miljardia. Huomattavan suuri maksusuoritus hyvinvointialueille – noin 4 miljardia euroa – arvopäivällä 2.1.2024 vaikuttavaa kuitenkin jo vuoden 2023 lainanottoon. Riittävän likviditeetin turvaamiseksi maksu täytyy rahoittaa jo vuoden 2023 puolella. . Kassapuskurin kasvu nostaa toteutuneen nettolainanoton 14,354 miljardiin euroon vuonna 2023, jolloin bruttolainanotto on 42,391 miljardia euroa.
Näkymät ajanjaksolle tammi–maaliskuu 2024 ja sen jälkeen
Valtiovarainministeriön tuoreimpaan ennusteeseen vuodelle 2024 sisältyy 12,879 miljardin euron nettolainanottotarve. Valtionvelan kuoletukset ovat 30,159 miljardia euroa, jolloin bruttolainanoton tarve on 43,038 miljardia euroa. Suomen valtion varainhankintastrategiaan ei ole tulossa muutoksia, koska rahoitustarve on viime vuosien tasolla.
Noin 50 prosenttia tarvittavasta kokonaisrahoituksesta katetaan pitkillä maturiteeteilla ja loput lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla. Vuonna 2024 lasketaan liikkeeseen kolme uutta euroviitelainaa. Ensimmäinen euroviitelaina laskettaneen liikkeeseen ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Uuden 10-vuotisen viitelainan lisäksi Valtiokonttorin tavoitteena on laskea liikkeeseen uusi 30-vuotinen viitelaina vuonna 2024, jos markkinaolosuhteet sallivat. Kolmannen syndikoinnin tarkka maturiteetti määräytyy markkinaolosuhteiden mukaan – kun tavoitteena on tasapainoinen erääntymisprofiili, joko 5–7 vuoden tai 15 vuoden segmenttejä voidaan harkita. Valuuttamääräisiä lainoja voidaan euromääräisen viitelainavarainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa kuten aiempinakin vuosina, markkinaolosuhteiden niin salliessa.
Uusien huutokauppojen lisäksi pidetään nykyisten euroviitelainojen huutokauppoja. Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittaisen viitelainojen huutokauppakalenterin vuodeksi 2024. Huutokauppojen päivämäärät sekä tavoitemäärät julkaistaan ennalta vuosineljänneksittäin verkkosivuillamme: Sarjaobligaatioiden huutokaupat. Ensimmäinen huutokauppa pidetään 20. helmikuuta. Huutokauppojen tarkat tiedot julkaistaan muutamaa päivää ennen huutokauppapäivää.
Ensimmäisen vuosineljänneksen euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 9. tammikuuta, 13. helmikuuta ja 12. maaliskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä, ja ne ovat avoinna Suomen valtion päämarkkinatakaajapankeille. Lisätietoja näistä huutokaupoista ja päivitetty huutokauppakalenteri julkaistaan verkkosivustollamme: Velkasitoumusten huutokaupat.
Valtion velkasitoumusten huutokaupan lisäksi liikkeeseenlasku voi tapahtua vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana. Ajoitukseen vaikuttavat valtion maksuvalmiusasema ja jälleenrahoitustarve. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 28.3.2024.
Lisätietoja: toimialajohtaja Teppo Koivisto, puh. 0295 50 2550, tai rahoituspäällikkö Mika Tasa, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi