Neljännesvuosikatsaus 4/2021

Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittaisen katsauksen velanhoidon viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevan neljänneksen näkymät.

Yhteenveto: 

  • Valtion talousarvion mukainen nettolainanottotarve vuodelle 2022 on 6,9 miljardia euroa. Suomen valtion varainhankinnan strategia pysyy samankaltaisena kuin vuonna 2021 varainhankinnan määrien ollessa hyvin samanlaiset.
  • Valtio laskee liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa vuonna 2022, joista ensimmäisen todennäköisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
  • Tammi-maaliskuun huutokauppakalenteri on julkaistu.
  • Valtiovarainministeriön viimeisimmän talouskatsauksen mukaan Suomen talouden yleiskuva on vakaa pandemian kiihtymisestä huolimatta. VM ennustaa Suomen BKT:n kasvun olevan 3,0 % vuonna 2022.

Kuva: Tuotantoyhtiö Vimma / Lauri Rotko


Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät

Valtionvarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen BKT:n kasvu kiihtyy 3,4 prosenttiin vuonna 2021 viime vuoden (kansainvälisesti) melko vähäisen 2,9 prosentin supistumisen jälkeen. Koronaviruspandemian paheneminen vuoden 2021 lopussa lisäsi talouden päätöksentekijöiden epävarmuutta ja hidastaa talouskasvua tilapäisesti. Suomen BKT:n kasvu pysyy 3,0 prosentissa vuonna 2022, koska monilla aloilla tuotanto ei ole vielä saavuttanut pandemiaa edeltävää tasoa.

Kuluttajien korkea säästämisaste ja hyvä mieliala ovat luoneet perustan yksityisen kulutuksen nopeaan kasvuun. Yksityiset investoinnit kasvavat vuonna 2021, ja etenkin asuntorakentamisen trendi on ollut positiivinen. Vientiä ja tuontia vauhdittavat maailmantalouden elpyminen, elvytystoimet sekä suomalaisten vientituotteiden kysyntä keskeisillä kauppa-alueilla. Inflaation odotetaan olevan 2,2 prosenttia vuonna 2021 ja vaihtotaseen hieman ylijäämäinen.

Valtionvarainministeriö odottaa, että julkisen talouden alijäämä, joka on kasvanut merkittävästi koronaviruspandemian aikana, pienenee nopeasti tulevina vuosina. Reipas talouskasvu ja koronaviruspandemian aiheuttamien tukitoimien päättyminen vahvistavat julkista taloutta. Julkinen talous pysyy kuitenkin edelleen alijäämäisenä.

Julkisen talouden alijäämä on vuonna 2021 huomattavasti pienempi edellisvuosien alijäämiin nähden. Julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 2,8 prosenttia BKT:stä ja velan 67,7 prosenttia BKT:sta, eli hieman vähemmän kuin vuonna 2020. Valtionvelan arvioidaan olevan 51,8 prosenttia BKT:stä vuoden 2021 lopussa.*

Suomen suhteellisen vahva julkistalous ja pitkälle kehittynyt talous ovat perinteisesti näkyneet muiden tekijöiden ohella valtiontalouden korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kahden luottoluokituslaitoksen kanssa luottoluokitusten tuottamisesta: Fitch Ratings ja S&P Global Ratings. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat kummaltakin luottoluokituslaitokselta AA+. Molemmat pitivät luokituksen näkymiä vakaina. Luottoluokitusten ilmoituspäivät julkaistaan Valtiokonttorin valtion velanhallinnan nettisivuilla: Luottoluokitukset. Valtiokonttori julkaisee samalla sivustolla myös useita muita luokitusraportteja vuoden aikana.

* Valtionvarainministeriö: Taloudellinen katsaus, talvi 2021.

Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden viimeisellä neljänneksellä

Suomi toteutti kaksi viitelainahuutokauppaa vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä. Lokakuun huutokaupassa myytiin uusinta 10-vuotista viitelainaa, joka erääntyy 15.9.2031. Lainasta tehtiin ostotarjouksia yhteensä 1 401 miljoonalla eurolla, ja lainaa myytiin huutokaupassa 941 miljoonalla eurolla. Tuotto oli hieman positiivinen, 0,07 prosenttia. Toisessa, 16. marraskuuta pidetyssä huutokaupassa myytiin kahta viitelainaa, jotka erääntyvät 15.9.2031 ja 15.4.2047. 10-vuotisen viitelainan osalta ostotarjouksia tehtiin 915 miljoonan euron edestä, ja lainaa myytiin huutokaupassa 460 miljoonalla eurolla. Viitelainan kanta kasvoi huutokaupan myötä 5 375 miljoonaan euroon. Tuotto oli tässä huutokaupassa hieman negatiivinen, -0,014 prosenttia. Pidempiaikaisen viitelainen osalta ostotarjouksia tehtiin 935 miljoonalla eurolla, ja lainaa myytiin huutokaupassa 500 miljoonalla eurolla. Viitelainan kanta kasvoi 4 228 miljoonaan euroon. Sen tuotoksi muodostui 0,316 prosenttia.

Viimeisellä vuosineljänneksellä toteutettiin myös lyhytaikaista varainhankintaa. Valtiokonttori järjesti loppuvuonna kaksi euromääräisten velkasitoumusten huutokauppaa. 12.10. ja 9.11.2021 pidetyistä huutokaupoista kerättiin yhteensä 1 876 miljoonaa euroa. Huutokaupattujen velkasitoumusten maturiteetit vaihtelivat kuudesta kymmeneen kuukauteen, ja niiden tuotot vaihtelivat -0,760 ja -0,685 prosentin välillä. Tarjous–allokointi-suhteet eli huutokaupassa saadut tarjoukset suhteessa liikkeeseen laskettuihin lainamääriin olivat 2,01 ja 2,21.

Valtiokonttori toteutti marraskuussa lyhytaikaista varainhankintaa myös laskemalla liikkeeseen Yhdysvaltain dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia 1 600 miljoonalla dollarilla. Velkasitoumukset erääntyvät 16.3.2022.

Budjetoitu bruttolainanoton määrä vuodelle 2021 oli 35,9 miljardia euroa, josta nettolainanoton määrä oli 11,6 miljardia euroa. Toteutunut lainanotto on yleensä jäänyt budjetoitua pienemmäksi. Tämä johtuu muun muassa tulo- ja menovirtojen, käteisvarojen ja siirtomäärärahojen muutoksista. Erot kirjataan valtion tilinpäätökseen. Vuonna 2021 valtion menot saatiin katettua ja riittävä maksuvalmius turvattua 8 miljardia euroa budjetoitua pienemmällä nettolainanotolla. Vuoden 2021 bruttolainanotto oli näin ollen 27,8 miljardia euroa, josta nettolainanottoa oli 3,7 miljardia euroa.

Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (tammi-maaliskuu 2022 ja sen jälkeen)

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan nettolainanoton määrä on 6,9 miljardia euroa vuonna 2022. Erääntyvän valtionvelan määrä on 21,6 miljardia euroa. Bruttolainanoton tarve on yhteensä 28,5 miljardia euroa. Valtion varainhankinnan strategia pysyy samanlaisena kuin vuonna 2021 varainhankinnan määrien ollessa hyvin samaa luokkaa.

Noin 60% vuoden tarvittavasta bruttolainanotosta toteutetaan pitkäaikaisella varainhankinnalla ja loput lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla. Vuonna 2022 aiotaan laskea liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa, joista ensimmäinen todennäköisesti vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

10- ja 5-vuotisten viitelainojen ohella liikkeeseen lasketaan tänä vuonna uusi pitkän maturiteetin euromääräinen viitelaina. Pitkän viitelainan maturiteetti määräytyy markkinaolosuhteiden mukaan, tavoitteena likvidit ja markkinakuponkiset viitelainat korkokäyrällä 15-, 20- ja 30-vuoden kohdilla. Kuten aiempina vuosina, euromääräistä viitelainarahoitusta voidaan täydentää laskemalla liikkeeseen valuuttamääräisiä lainoja EMTN-lainaohjelman puitteissa, jos markkinaolosuhteet sallivat.

Uusien lainojen liikkeeseenlaskujen lisäksi Valtiokonttori järjestää euromääräisten viitelainojen huutokauppoja. Huutokauppojen päivämäärät julkaistaan neljännesvuosittain etukäteen osoitteessa: sarjaobligaatioiden huutokaupat. Ensimmäinen viitelainahuutokauppa järjestetään 18. tammikuuta. Kunkin huutokaupan tarkemmat tiedot julkaistaan muutama päivä ennen huutokauppapäivää sen jälkeen, kun päämarkkinatakaajien näkemyksiä on konsultoitu.

Alkuvuoden 2022 ensimmäiset euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 8. helmikuuta ja 8. maaliskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmässä, ja niihin voivat osallistua Suomen valtion velkasitoumusohjelman pankit. Lisätietoja velkasitoumusten huutokaupoista ja neljännesvuosittain päivitettävä kalenteri julkaistaan osoitteessa: velkasitoumusten huutokaupat.

Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippuu valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeista. Valtion velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisinä, ja niillä on kuukausittainen erääntymispäivä.

Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 31.3.2022.

Lisätietoja: toimialajohtaja Teppo Koivisto, puh. 0295 50 2550, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi

 

, Päivitetty 14.1.2022 klo 09:17