Suomeen on suunnitteilla vihreän siirtymän investointeja yli 200 miljardin euron edestä. Kaikki suunnitelmat eivät toteudu, mutta valmisteilla olevien hankkeiden määrä ja kunnossa olevat perusasiat antavat aidosti aihetta optimismiin, kirjoittaa Janne Peljo.
YK:n ilmastohuippukokous COP28 päättyi joulukuussa 2023 historialliseen sopuun siitä, että valtioiden on siirryttävä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Vain näin maailman on edelleen mahdollista tavoitella nettonollapäästöjä vuosisadan puoliväliin mennessä. Dubaissa saavutettu sopu antaa lisäsysäyksen puhtaiden teknologioiden investoinneille kaikkialla maailmassa.
Fossiilisista polttoaineista luopuminen vaatii merkittäviä investointeja erityisesti puhtaaseen sähköön. Päästöttömän ja edullisen sähkön saatavuus on tulevaisuuden kilpailukyvyn ytimessä. Tässä Suomi on erittäin hyvissä asemissa, ja tämä ajaa vihreitä investointeja Suomeen.
Päästöttömän ja edullisen sähkön saatavuus on tulevaisuuden kilpailukyvyn ytimessä. Tässä Suomi on erittäin hyvissä asemissa.
Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK) ylläpitää verkkosivuillaan vihreiden investointien dataikkunaa yritysten julkistamista hankkeista. Vuoden 2023 loppuun mennessä tällaisia hankkeita on julkistettu jo 220 miljardin euron edestä – mikä on yli 70 % suhteessa Suomen bruttokansantuotteeseen.
Maa- ja merituulivoimahankkeet kattavat 75 % suunnitelluista investoinneista, ja hyvästä syystä. Meillä on hyvät tuuliolosuhteet, laajat maa-alueet ja matalat merivedet, joiden ansiosta Suomella on erinomaiset mahdollisuudet lisätä tuulivoiman tuotantoa maalla ja merellä. Lisäksi Suomen kantaverkko on hyvässä kunnossa ja pystyy mukautumaan vaihtelevan sähköntuotannon kasvuun.
Suomen sähköntuotannosta 94 % oli päästötöntä vuonna 2023. Sen lisäksi sähkö oli meillä toiseksi edullisinta koko Euroopassa – vain Ruotsissa sähkön hinta oli alhaisempi. Puhdas ja edullinen sähkö antaakin sysäyksen Suomeen suunnitelluille teollisille investoinneille.
Hallitusohjelman mukaan Suomi tähtää 10 prosentin osuuteen EU:n puhtaan vedyn tuotannosta vuoteen 2030 mennessä. Dataikkunassa on tällä hetkellä suunniteltuja vetyinvestointeja jo seitsemän gigawatin verran, yli 14 miljardin euron edestä.
Valtavien metsävarojensa ansiosta Suomella on osaamista puupohjaisissa raaka-aineissa. Kestävien biopolttoaineiden tuottamisessa maalle, merelle ja ilmaan olemme edelläkävijöitä maailmassa. Kun meillä on tarjolla sekä edullista uusiutuvaa sähköä että puupohjaista hiilidioksidia, on Suomella erinomaiset mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi vihreän vedyn tuottajaksi. Ja kun vedyn tuotannossa syntyvä lämpö voidaan meillä vielä hyödyntää kaukolämpönä, on näiden prosessien kokonaistehokkuus entistäkin parempi.
Kun meillä on tarjolla sekä edullista uusiutuvaa sähköä että puupohjaista hiilidioksidia, on Suomella erinomaiset mahdollisuudet nousta Euroopan johtavaksi vihreän vedyn tuottajaksi.
Suomella on myös merkittäviä mineraalivaroja, ja olemme ainoa maa Euroopassa, jonka omasta maaperästä löytyy kaikkia akuissa tarvittavia mineraaleja. Tämä tekee Suomesta houkuttelevan investointikohteen koko akkuarvoketjulle. Suuria investointeja on suunnitteilla myös fossiilivapaan teräksen tuotantoon, ja lukuisia datakeskusprojekteja on käynnissä. Edullinen, päästötön sähkö on tärkeä kilpailuetu kaikissa näissä hankkeissa: ne taas luovat sähkölle kysyntää, mikä puolestaan houkuttelee lisäinvestointeja sähköntuotantoon, luoden itseään vahvistavan kierteen uusille vihreän siirtymän investoinneille.
Toki investointisuunnitelmista on pitkä matka teollisuuslaitosten käynnistymiseen. Euroopan talouden tämän hetken haasteet, korkea inflaatio ja korkoympäristö vaikeuttavat näitä projekteja, joista monet vaativat suuria alkuvaiheen investointeja ja sisältävät merkittäviä riskejä ennen kuin uudet teknologiat onnistutaan skaalaamaan teollisessa mittakaavassa. Lupaprosessit vievät aikansa, ja vaikka hallitus on sitoutunut nopeuttamaan investointien lupaprosesseja, vaikutukset eivät näy heti. Vihreä siirtymä voi tuoda Suomeen arviolta 100 000–200 000 uutta työpaikkaa seuraavien kahden vuosikymmenen aikana. Tämä voi luoda oman pullonkaulansa ikääntyvän väestön Suomessa, jos osaavan ulkomaisen työvoiman houkuttelemisessa ei onnistuta.
Kaiken kaikkiaan vihreä siirtymä on Suomessa jo hyvässä vauhdissa. Puhdas sähkö, maailmanluokan teollinen insinööritaito ja digitaalinen osaaminen ovat valtteja, jotka asemoivat meidät vahvasti vihreän siirtymän eturintamaan. Kaikki suunnitellut investoinnit eivät toteudu, mutta valmisteilla olevien hankkeiden määrä ja kunnossa olevat perusasiat antavat aidosti aihetta optimismiin: me voimme saavuttaa kansallisen tavoitteemme olla hiilineutraali vuonna 2035, ja samalla rakentaa teollisuuden vihreästä siirtymästä moottorin Suomen kasvulle.
