Energian kuluttajahinnat nousivat Suomessa 31 % vuonna 2022, mutta hintojen nousu oli hitaampaa kuin euroalueella keskimäärin ja sähkön tukkuhinnat olivat EU:n toiseksi halvimmat. Suomen Pankin ennusteen mukaan energian kuluttajahintojen nousu hidastuu Suomessa kuluvana vuonna, ja kääntyy vuositasolla laskuun vuonna 2024.

Energian hinnat alkoivat nousta koronapandemian jäljiltä v. 2021, kun energian kysyntä alkoi palautua ja samaan aikaan tarjontahäiriöt rajoittivat sen saatavuutta. Energian hintojen nousu jatkui edelleen v. 2022 Venäjän hyökkäyssotaa seuranneen energiakriisin myötä.  Myös energian kuluttajahinnat nousivat raaka-aineiden hintojen nousun myötä merkittävästi sekä Suomessa että euroalueella v. 2022 edellisvuoteen nähden. Loppuvuodesta 2022 energian raaka-aineiden hinnat kuitenkin kääntyivät laskuun, minkä myötä myös niiden kuluttajahintojen nousun odotetaan taittuvan kuluvana vuonna.

Energian välitön osuus Suomen v. 2022 inflaatiosta oli noin 40 %. Kun inflaatio yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä (YKHI) mitattuna oli 7,2 %, energian suora osuus tästä oli 2,8 prosenttiyksikköä. Energian hintojen nousulla on kuitenkin myös epäsuoria vaikutuksia muiden hyödykkeiden hintoihin, jotka huomioiden energian osuus inflaatiosta olisi tätäkin suurempi. Energian kuluttajahinnat nousivat Suomessa lähes 31 % vuonna 2022 (Kuvio 1 ja 2).  Polttoaineiden hinnat nousivat yli 34 % ja sähkön reilut 40 %. Sen sijaan lämpöenergian hinta nousi vain 6,2 %.

Kuvio 1: Energian kuluttajahinnat nousivat Suomessa euroalueen keskiarvoa hitaammin vuonna 2022. 

Kuvio näyttää energian kuluttajahintojen vuosimuutoksen Suomessa ja euroalueella 2010-2022.

Energian hinnat ovat pitkällä aikavälillä kehittyneet Suomessa hyvin samankaltaisesti kuin euroalueella keskimäärin, mikä heijastaa ennen kaikkea raaka-aineiden hintojen vaihteluita. Vuonna 2022 energian kuluttajahinnat nousivat kuitenkin euroalueella keskimäärin Suomea nopeammin, eli noin 37 %. Eron taustalla on erityisesti kaasu, jonka kotitalouskäyttö on Suomessa euroalueen keskimääräisestä poiketen hyvin vähäistä[1]. Kaasun kuluttajahinta nousi euroalueella viime vuonna lähes 56 %. Sen sijaan esimerkiksi polttoaineiden ja sähkön kuluttajahinnat nousivat euroalueella hieman hitaammin kuin Suomessa. Sähkön osalta hintoja nosti kotimaassa tuonnin lopettaminen Venäjältä Suomeen toukokuusta 2022 lähtien. Euroalueella sähkön hinnat alkoivat nousta selvemmin jo vuoden 2021 aikana, kun Suomessa tukkuhintojen nousun välittyminen kuluttajahintoihin oli hitaampaa sopimustyypeistä johtuen. Sähkön hintojen noususta huolimatta niiden tukkuhinnat olivat Suomessa Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi halvimmat vuonna 2022[2].  Energiainflaation vertailua tehdessä on syytä myös huomioida, että Suomessa ja muualla Euroopassa tehdyt erilaiset kompensaatiotoimet energian hintojen vaikutusten hillitsemiseksi näkyvät YKHI:ssä eri tavoin[3].

Kuvio 2. Energian hinnat nousivat laaja-alaisesti v. 2022.

Kuvio osoittaa energiahintojen muutokseen vaikuttaneet tekijät.

Entä miltä tulevat näkymät energian hintojen osalta näyttävät? Suomen Pankin joulukuun ennusteessa[4] energian kuluttajahintojen nousu hidastuu Suomessa kuluvana vuonna ja kääntyy vuositasolla laskuun v. 2024. Raakaöljyn hinnan laskun myötä polttoaineiden hintojen vaikutus vuosi-inflaatioon on kääntymässä negatiiviseksi kuluvan kevään aikana. Nykyiset markkinaodotukset viittaavat raakaöljyn, sähkön ja kaasun tukkuhintojen laskevan viime vuoden korkeisiin tasoihin nähden. Näihin näkymiin liittyy kuitenkin merkittävää epävarmuutta, sillä yhtäältä energiakriisi voi jälleen syventyä nykyisestä, ja toisaalta myös globaalin kysynnän odotuksia kovempi kasvu voisi johtaa energian hintojen nousuun.

Suomessa sähkön kulutus laski selvästi ja vähäpäästöisen sähkön tuotanto kasvoi merkittävästi v. 2022, millä voi olla myönteisiä pidemmän tähtäimen vaikutuksia sekä kuluttajille että teollisuuden kilpailukyvylle edullisemman ja puhtaamman energian muodossa.

Energiakriisin myötä nousseet energian hinnat ovat heikentäneet kuluttajien ostovoimaa ja nostaneet yritysten kustannuksia. Kriisi on pakottanut toimijoita kiinnittämään enemmän huomiota energian tuotantoon ja sen omavaraisuuteen sekä energian kulutukseen. Suomessa sähkön kulutus laski selvästi ja vähäpäästöisen sähkön tuotanto kasvoi merkittävästi v. 2022[5], millä voi olla myönteisiä pidemmän tähtäimen vaikutuksia sekä kuluttajille että teollisuuden kilpailukyvylle edullisemman ja puhtaamman energian muodossa.

Lähteet: 

[1] Kaasun paino Suomen YKHI:n kulutuskorissa on nolla, sillä sen kotitalouskäyttö on vähäistä. Sen sijaan maakaasua käytetään mm. sähkön ja kaukolämmön tuotannossa.
[2] Energiateollisuus, Energiavuosi 2022-Sähkö.
[3] Eurostat: Treatment of energy price compensation schemes in the HICP.
[4] https://www.eurojatalous.fi/fi/2022/4/suomen-talous-luisuu-taantumaan/.
[5] Energiateollisuus, Energiavuosi 2022-Sähkö.

Harri Pönkä työskentelee vanhempana ekonomistina Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosastolla.

Lue edellinen artikkeli

8. Riskienhallinta

Lue seuraava artikkeli

10. Avainluvut