Valtion velanhallinnan vuosikatsaus 2020

Valtion velanhallinnan näkymät

Valtion velanhallinnan vuosikatsaus on yhteenveto valtion velanoton ja kassanhallinnan toimista sekä Suomen taloudesta vuonna 2020. Kahden edellisen julkaisun tapaan tälläkin vuosikatsauksella on vastuullisen sijoittamisen ESG-kriteerien mukainen teema, hyvä hallinto. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hallinnon kriteerit (ESG) ovat väline, jolla arvioidaan yrityksen tai liikkeeseenlaskijan toiminnan kestävyyttä. ESG-sanastossa hallinto (Governance) tarkoittaa muun muassa poliittista vakautta ja oikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta, instituutioiden ja sääntelyn laatua, korruption valvontaa ja kansainvälisiä suhteita.

Kriisin ja toivon vuosi

Teppo Koivisto

Toimintaympäristö

Digitalisaatio mahdollistaa julkisen sektorin uudistumisen

Anna-Maija Karjalainen

Varainhankinta

Suomi sijoittui World Justice Project -järjestön Rule of Law Index 2020 -vertailussa kolmanneksi yhteensä 128 maasta. Vertailu mittaa maiden suoriutumista kahdeksan kriteerin perusteella. Kriteerejä ovat muun muassa korruption vähyys, perusoikeuksien toteutuminen, siviilioikeus ja rikosoikeus.

1907

Suomi oli Euroopan ensimmäinen ja maailman toinen maa, joka myönsi naisille sekä äänioikeuden että oikeuden asettua vaaleissa ehdolle vuonna 1906. Suomen ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907 eduskuntaan valittiin 19 naisjäsentä.

Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja sillä on tällä hetkellä 14 edustajaa Euroopan parlamentissa. Suomen EU-politiikan peruslinjana on edistää yhteisiä arvoja, kasvua, kilpailukykyä ja toimivaa sääntelyä. Suomen EU-politiikan painopisteinä on myös vahvistaa EU:n ulkoista ja sisäistä turvallisuutta sekä vastata muuttoliikkeeseen.

Hyvä hallinto ja sen turvaaminen

Olli Mäenpää

Riskienhallinnan periaatteet

Avainluvut