Vuoden 2025 toteutunut bruttolainanotto oli 47,3 miljardia euroa. Tästä 57 % eli 26,9 miljardia euroa oli pitkäaikaista lainanottoa ja 43 % eli 20,3 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa. Toteutunut nettolainanotto oli 17,8 miljardia euroa. Valtion bruttolainanottotarve pysyy 40-45 miljardissa eurossa tulevat vuodet. Vuoden 2025 lopussa valtionvelka oli 188 miljardia euroa.
Toteutunut bruttolainanotto vuonna 2025 oli 47,26 miljardia euroa, josta 26,93 miljardia euroa oli pitkäaikaista ja 20,33 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa.
Kuviossa esitetään Suomen valtionvelan määrä ja suhde bruttokansantuotteeseen vuosina 2017–2025. Valtionvelka oli 187,67 miljardia euroa vuoden 2025 lopussa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 66,70 prosenttia.
Valtion budjettitalouden nettolainanottotarve vuodelle 2026 on 13,1 miljardia euroa. Kun kuoletuksia on 31,1 miljardia euroa, on kuluvan vuoden bruttolainanottotarve siten 44,2 miljardia euroa.
Kuviossa esitetään vuosittainen bruttolainanotto, kuoletukset ja nettolainanotto vuosina 2017–2027. Kuoletuksia oli 29,46 miljardin euron edestä ja nettolainanoton määrä oli 17,80 miljardia euroa vuonna 2025.
Varainhankintastrategia
Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Tukkumarkkinoilla tapahtuva viitelainapohjainen varainhankinta on valtiolle kustannustehokasta, koska viitelainojen lainakannat ovat suuria. Tällöin ensiemissiot luovat hajautetun sijoittajapohjan ja markkinatakaus tukee hintakuvaa ja vaihdettavuutta jälkimarkkinoille.
Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja kasvatetaan myöhemmin huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa. Liikkeeseenlaskut muissa valuutoissa riippuvat kuitenkin markkinatilanteesta ja siitä, ovatko sen kustannukset kohtuulliset suhteessa euromääräiseen varainhankintaan.
Vuonna 2025 valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja yhden dollariobligaation.
Valtion nykyinen lainanottotarve mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja sekä yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee joka vuosi liikkeeseen uuden 10-vuotisen lainan. Tämän lisäksi, ylläpitääkseen likvidiä ja 30 vuoteen ulottuvaa viitelainakäyrää valtio laskee liikkeeseen vuosittain 15-, 20- ja 30-vuotisia viitelainoja markkinatilanteen mukaan. Vuonna 2026 Valtiokonttorin suunnitelmissa on laskea liikkeeseen uusi 15-vuotinen viitelaina. Vuoden kolmas uusi emissio tehdään luultavimmin 5-7 vuoden segmentissä, jotta valtionlainojen erääntymisprofiili pysyy tasapainoisena. Suunnitelmissa on lisäksi täydentää pitkäaikaista varainhankintaa dollarimääräisellä viitelainalla, jos markkinaolosuhteet sallivat. Lyhytaikaisen lainanoton eli valtion velkasitoumusten osuuden arvioidaan olevan noin 40 % vuoden bruttolainanotosta.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla, ja taata näin Suomen valtionlainojen kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot ja sijoittajakysyntä
Vuonna 2025 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja yhden dollariobligaation. Viitelainojen huutokauppoja järjestettiin vuoden aikana kaikkiaan 15. Lyhytaikaista lainanottoa Valtiokonttori toteutti velkasitoumusten huutokaupoilla ja ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla.
Kuviossa esitetään liikkeeseenlaskut vuonna 2025. Suomi laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa, yhden dollariobligaation ja järjesti yhdeksän viitelainahuutokauppaa. Lyhytaikainen rahoitus toteutettiin laskemalla liikkeeseen valtion velkasitoumuksia.
Vuoden ensimmäinen syndikoitu viitelaina tammikuussa oli uusi 20-vuotinen, kolmen miljardin euron viitelaina eräpäivällä 15.4.2045. Lainalla on 3,2 %:n nimelliskorko. Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjiksi valittiin viisi edellisvuonna parhaiten suoriutunutta päämarkkinatakaajapankkia ja loput kahdeksan muodostivat myyntiryhmän. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa ennätyksellisen suureksi, yli 31 miljardiin euroon, ja sisälsi tarjouksia 220 sijoittajalta. Uusi pitkä laina herätti vahvaa kiinnostusta erityisesti omaisuudenhoitajien ja eläkesijoittajien piirissä.
Vuoden toinen syndikoitu liikkeeseenlasku huhtikuun lopulla oli odotettuun tapaan uusi 10-vuotinen viitelaina eräpäivällä 15.9.2035. Laina hinnoiteltiin liikkeeseenlaskussa 52 tuottopistettä yli euroswap-käyrän, ja sen tuotoksi muodostui 3,016 %. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa jopa 23 miljardiin euroon sisältäen tarjouksia yli 150 sijoittajalta. Vahva kysyntä mahdollisti lainan koon kasvattamisen liikkeeseenlaskussa tavallisesta kolmesta miljardista eurosta neljään miljardiin euroon. Lainasta lähes 40 % allokoitiin keskuspankeille ja muille julkisomisteisille instituutioille.
Suomen valtionvelan sijoittajapohja on pitkälti eurooppalainen.
Vuoden 2025 kolmas euromääräisen viitelainan syndikoitu emissio oli uusi 7-vuotinen viitelaina, joka laskettiin liikkeeseen elokuussa. Laina hinnoiteltiin 29 tuottopistettä yli euroswap-käyrän, tuotolla 2,751 %. Laina erääntyy maksettavaksi 15.4.2032. Tarjouskirja kasvoi yli 33 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 160 sijoittajalta. Vahva kysyntä ja pitkäaikaisten sijoittajien suuri osuus mahdollistivat tässäkin emissiossa lainan koon kasvattamisen kolmesta neljään miljardiin euroon.
Lokakuussa Suomen valtio laski liikkeeseen uuden dollariobligaation. Yhdysvaltain dollarimääräinen obligaatio erääntyy 4.11.2030 ja sen koko oli 1,5 miljardia dollaria. Lainan tuotoksi liikkeeseenlaskussa muodostui 3,684 %, joka oli 37 tuottopistettä yli mid swap -koron (USD SOFR -koron) ja 6,6 tuottopistettä yli hinnoittelureferenssinä käytetyn, 30.10.2030 erääntyvän Yhdysvaltojen valtion lainan. Liikkeeseenlasku dollarimarkkinoilla oli Suomen valtion toinen viimeisten viiden vuoden aikana. Dollariobligaatio täydentää Suomen valtion euromääräistä varainhankintaa tavoittaen euromääräisiä emissioita globaalimman sijoittajakunnan.
Kuviossa on kaikki Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat sarjaobligaatiot. Pääosa näistä on viitelainoja
Kuka lainasi Suomen valtiolle vuonna 2025?
Vuonna 2025 valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja yhden dollariobligaation, joilla kerättiin valtion kassaan 12,3 miljardia euroa. Moninkertaisesti ylimerkittyjen tarjouskirjojen ansiosta valtio pääsi allokoimaan myytävän määrän erityyppisten sijoittajien kesken etukäteen sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Suomen valtionvelan sijoittajapohja on pitkälti eurooppalainen. Vuonna 2025 uusien lainojen liikkeeseenlaskuissa yli 80 prosenttia velasta myytiin Eurooppaan. Pohjoismaat, Britannia ja Keski-Eurooppa ovat Suomen sijoittajapohjan perinteistä alueellista ydintä. Kotimaisten sijoittajien osuus oli 6 prosenttia. Sijoittajatyypeittäin tarkasteltuna 87 prosenttia velasta myytiin keskuspankeille ja muille julkisille instituutioille, pankeille ja pankkien varainhallintaosastoille sekä rahastoille.
Kaaviossa esitetään sijoittajapohjan alueellinen jakauma Suomen viitelainojen ensiemissioissa vuonna 2025.
Huutokaupat
Ensimarkkinoilla tapahtuvien syndikoitujen emissioiden lisäksi Valtiokonttori järjesti säännöllisiä viitelainojen huutokauppoja, joiden päivämäärät julkaistaan vuosineljännes kerrallaan valtionvelka.fi-verkkosivustolla. Vuonna 2025 järjestettiin yhdeksän tavallista viitelainahuutokauppaa ja kuusi ns. valinnaista huutokauppaa (Optional Reverse Inquiry, ORI), joiden järjestämistä jatkettiin myönteisen vastaanoton myötä. ORI-huutokaupan tarkoituksena on tukea likviditeettiä eli markkinavaihdantaa tarjoamalla markkinatakaajille säännöllinen mahdollisuus hankkia ensimarkkinoilta myös niitä valtionlainoja, joiden liikkeeseenlaskusta on kulunut jo enemmän aikaa.
Kaikilla huutokaupoilla kasvatettiin markkinoilla jo olevien viitelainojen kantoja. Tavallisista huutokaupoista viisi pidettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja neljä vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Vuoden 2025 viitelainahuutokaupoissa Suomen valtio keräsi yhteensä 15 726 miljoonaa euroa, josta 2 404 miljoonaa euroa ORI-huutokaupoista. Kaikissa huutokaupoissa myytiin samalla kertaa lisäeriä kahteen eri maturiteetin viitelainaan. Lainojen kysyntää kuvaava ostotarjousten suhde huutokaupattuun määrään vaihteli välillä 1,11–1,92 (ORI-huutokaupat pois lukien). Huutokaupatut määrät olivat 548–874 miljoonaa euroa per viitelaina ja huutokauppa (ORI-huutokaupat pois lukien).
Taulukko näyttää viitelainojen huutokaupat.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan (Treasury Bill Dealer Group) nimettyjen pankkien välityksellä. Lyhytaikaista lainanottoa tehdään valtion rahoitustarpeiden perusteella.
Euromääräiset valtion velkasitoumukset (RFTB) lasketaan liikkeeseen huutokaupoissa. Huutokaupoissa Treasury Bill Dealer Group -ryhmään kuuluvat vastapuolet voivat jättää ostotarjouksia. Huutokaupan päätyttyä Valtiokonttori määrittää rajatuottotason, jonka alittavat ostotarjoukset hyväksytään täysimääräisesti.
Vuonna 2025 Valtiokonttori järjesti kymmenen valtion velkasitoumusten huutokauppaa, joista Suomen valtio keräsi varoja yhteensä 19 982 miljoona euroa.
Taulukko näyttää velkasitoumusten huutokaupat.
Valtiokonttori voi laskea valtion velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina, kysynnästä ja rahoitustarpeista riippuen. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa on Euro Commercial Paper -ohjelman (ECP) kaltainen. ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla voidaan laskea liikkeeseen velkasitoumuksia euroissa tai Yhdysvaltain dollareissa.
Vuonna 2025 ECP-muotoista varainhankintaa toteutettiin sekä euroissa että Yhdysvaltain dollareissa hinnoittelun ja kysynnän perusteella. ECP-muotoisten liikkeeseenlaskujen bruttomäärät olivat 6,0 miljardia dollaria ja 4,2 miljardia euroa.
Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,2 kuukautta ja euromääräisten 7,6 kuukautta. Vuoden 2025 lopussa velkasitoumusten kannat olivat 4 000 miljoonaa dollaria ja 17 192 miljoonaa euroa (vastaavat luvut vuonna 2024: 4 120 miljoonaa dollaria ja 15 380 miljoonaa euroa).
Kassanhallinta
Valtion käteisvarojen määrä vaihtelee päivittäin valtion tulo- ja menovirtojen mukana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuihin rajoihin sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta. Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa. Vuoden aikana tapahtuvat muutokset budjettitalouden alijäämässä näkyvät likviditeetinhallinnassa muuttuvina rahoitustarpeina.
Koska tärkeintä on varmistaa riittävä maksuvalmius, valtion toteutunut lainanotto voi poiketa talousarvioon budjetoidusta lainanotosta useasta eri syystä. Vuonna 2025 valtion toteutunut nettolainanotto (17,8 miljardia euroa) ylitti budjetoidun lainanoton (14,3 miljardia euroa) poikkeuksellisen paljon, 3,5 miljardilla eurolla. Velanottotarvetta lisäsivät velanhallintaan liittyvät erät, erityisesti käteisvakuuksien kasvu.
Valtiolta vaaditut korko- ja valuuttajohdannaisiin liittyvät käteisvakuudet kasvoivat 3,3 miljardilla eurolla vuoden 2024 loppuun verrattuna. Kasvu johtui korkojen muutoksista – erityisesti pitkien ja lyhyiden korkojen eron kasvusta eli korkokäyrän jyrkentymisestä – että euron vahvistumisesta suhteessa dollariin. Vakuuksien määrä muuttuu johdannaisten kohde-etuuksien markkina-arvojen muutosten mukaan päivittäin.
Käteisvakuusliikkeet ovat osa valtion kassanhallintaa. Annetut käteisvakuudet ovat valtiolle saatavia, sillä vakuudet palautuvat valtiolle markkina-arvojen muuttuessa tai sopimuksen erääntyessä. Annetulle vakuudelle valtio saa korkotuloa.
Mitä emissioerot ovat?
Valtion lainaottotarvetta kasvatti vuonna 2025 liikkeeseen laskettuihin kiinteäkorkoisiin obligaatioihin liittyvä ns. emissioero, kirjanpidon terminä emissiotappio tai emissiovoitto. Emissioeroissa ei kuitenkaan ole kysymys toiminnan tuloksellisuudesta.
Emissioerot aiheutuvat siitä, että valtio on vuonna 2025 velkaa liikkeelle laskiessaan huutokaupannut aiempina vuosina liikkeeseen laskettuja kiinteäkorkoisia viitelainoja, joiden nimelliskorot (käytetään myös termiä kuponkikorot) ovat nykyisiä markkinakorkoja alhaisempia. Tällöin lainattu pääoma on nimellismäärää pienempi ja vastaavasti maksettava juokseva nimelliskorko on markkinakorkoa alhaisempi.
Emissioerot ovat valtion lainanotossa olleet nettomääräisesti emissiotappioita vuodesta 2022, sitä ennen useampana vuonna ne olivat emissiovoittoja eli lainaksi saatiin nimellismäärää suurempi pääoma, kun lainojen nimelliskorot olivat liikkeeseenlaskuajankohdan markkinakorkoja korkeampia.
Kuviossa esitetään valtion lainanoton emissioerot 2015-2025.
Valtion käteisvarat sijoitetaan pääasiassa keskuspankkiin, talletuksina pankkeihin tai kolmikantarepo-sopimuksina lyhyisiin maturiteetteihin. Kolmikantarevoilla tarkoitetaan hyväksytyille vastapuolille tehtyjä talletuksia, joille on saatu turvaava arvopaperivakuus. Vakuushallintaa hoitaa kolmas osapuoli, esimerkiksi arvopaperikeskus.
Vuonna 2025 valtion käteisvarojen keskikoko oli 7,7 miljardia euroa tai 4,3 prosenttia velasta.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavien 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan Rahakas-järjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja valtion kassanhallinnan päätösten pohjana. Vuonna 2025 valtion keskimääräiset kassavarat kuun lopun havainnoista laskettuna olivat 7,7 miljardia euroa.
