Vuonna 2025 velkakirjamarkkinoita seuranneelle saattoi tulla mieleen James Carvillen – joka toimi presidentti Bill Clintonin neuvonantajana 1990-luvulla – lausahdus jälleensyntymästä. Sanoessaan, että hän ”haluaisi tulla takaisin joukkovelkakirjamarkkinana, jotta voisi pelotella kaikkia” hän kiteytti ajatuksen, että markkinakuri lopulta rajoittaa epärationaalisia tai kohtuuttomia talouspoliittisia toimia.
Yhdysvallat muutti kauppapolitiikkaansa protektionismin suuntaan ja nosti huomattavasti tuontitullejaan vuonna 2025. Maailmalaajuisen kauppasodan kärjistymiseltä vältyttiin, mutta huhtikuussa nähtiin markkinareaktio tällaisen mahdollisista vaikutuksista maailmantalouteen. Spekuloitavaksi jää, mahtoiko tämä pelottaa politiikan tekijöitä. Kuitenkin tämän olosuhteisiin nähden suotuisan lopputuloksen jälkeen joukkovelkakirjamarkkinat ja päävaluuttojen korot pysyivät kohtuullisen vakaina loppuvuoden 2025.
Tämä loi suotuisat olosuhteet euroalueen valtionlainojen tarjonnalle, joka ylsi nettomääräisesti noin 580 miljardiin ja bruttomääräisesti noin 1,4 biljoonaan euroon. Rahapolitiikassa ei nähty inflaation uhkaa kummallakaan puolella Atlanttia eli sekä Euroopan keskuspankki että Yhdysvaltojen Federal Reserve pitivät ohjauskorkonsa vakaina ja toteuttivat myös koronlaskuja. Yleiset epävarmuudet sekä valtioiden velkaantumisnäkymät kuitenkin johtivat korkokäyrien jyrkentymiseen Euroopan valtionlainamarkkinoilla ja myös Suomen valtionlainoissa.
Haasteita ja vastauksia
Heikkoon talouskehitykseen perustuen Fitch Ratings laski Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokitusta heinäkuussa 2025 tasolta ’AA+’ tasolle ’AA’. Se on silti kolmanneksi korkein kahdeksanportaisella, hyvätasoisille luottoluokituksille sovellettavalla asteikolla. Muut suurimmat luottoluokittajat pitivät Suomen luokituksen pykälää korkeammalla AA+/Aa1 -tasolla, vakain näkymin. Fitch laski myös joidenkin Euroalueen verrokkimaiden luottoluokituksia viime vuonna samantyyppisistä syistä.
Puolueet saavuttivat 2025 yhteisymmärryksen kansallisista talouspoliittisista säännöistä, jotka tähtäävät velka/BKT-suhteen hallintaan.
Eduskuntapuolueet saavuttivat vuonna 2025 yhteisymmärryksen kansallisista talouspoliittisista säännöistä, jotka tähtäävät velka/BKT-suhteen hallintaan. Tämä kansallinen kehikko, josta Marketta Henriksson kirjoittaa tämän velanhallinnan vuosikatsauksen luvussa 3, sisältää alijäämätavoitteet sekä seuraavalle että tulevalle vaalikaudelle eli siis yhteensä kahdeksaksi vuodeksi. Silti Euroopan komissio ilmoitti Suomen asettamisestä liiallisen alijäämän menettelyyn vuoden 2024 ja 2025 budjettivajeiden vuoksi. Tämän menettelyn alaisena on Suomen lisäksi yhdeksän muuta maata.
Ikääntyminen rasittaa edelleen Suomen julkista taloutta ja on heikentänyt talouskasvua 2010-luvulta lähtien, toteaa Mauri Kotamäki artikkelissaan. Kuitenkin kertyneet eläkevarat, työmarkkinauudistukset sekä väestörakenteen heikentymisen hidastuminen lieventävät näkymää ja ennen pitkää parantavat Suomen suhteellista asemaa läntisten maiden joukossa.
Talouden haasteet ovat Suomessa tuttuja. Mika Arola valottaa valtion lainanoton 150-vuotista historiaa artikkelissaan. Tänä aikana Suomi on selvinnyt talouden vaikeuksista useita kertoja ja säilyttänyt uskottavuuden lainanottajana, mikä on tukenut talouden kehittymistä.
Nykyisistä keskipitkän aikavälin talouskasvun haasteista huolimatta Suomi on tasa-arvoinen, moderni ja vauras hyvinvointivaltio, toteaa Jukka Hoffrén luvussa 6. Suomi on onnistunut saavuttamaan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämistä, kasvihuonekaasupäästöjen merkittävää vähentämistä sekä yleisen turvallisuuden parantumista, esim. liikennekuolemien määrän, jotka kaikki nostavat meitä kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijäksi.
Lainanoton näkymät
Vuonna 2025 Suomen valtio otti 47,3 miljardia euroa lainaa pääomamarkkinoilta budjettivaltion varainhankintatarpeen kattamiseksi ja valtiontalouden maksuvalmiuden varmistamiseksi. Vuonna 2026 rahoitettava määrä on samassa suuruusluokassa kuin viime vuonna. Bruttovarainhankintatarve, joka sisältää myös lyhytaikaisen varainhankinnan, on ennusteen mukaan 44,2 miljardia euroa. Tämän samankaltaisuuden takia lainanoton strategia ja operaatiot ovat pitkälti viime vuoden kaltaiset. Euromääräiset viitelainat muodostavat strategian keskeisen osan, ja lyhytaikaiset velkasitoumusten liikkeeseenlaskut sekä mahdollinen muiden valuuttojen määräinen lainanotto täydentävät varainhankintaa.
Valtiokonttorilla ja valtion lainanotolla on pitkä historia. Suomi on sinä aikana selvinnyt talouden vaikeuksista useita kertoja.
Pysyvä tavoitteemme on pitää Suomen valtionlainat houkuttelevina kohteina sijoittajille. Uskomme, että Suomen valtion korkea luottoluokitus, sitoutuneisuus luotettavaan hallintoon ja kestävään kehitykseen tukevat valtionlainojen säilymistä hyvinä sijoituskohteina myös tulevaisuudessa.
