Suomen uusimman kestävän kehityksen seurantaraportin mukaan Suomi on tänä päivänä tasa-arvoinen, moderni ja vauras hyvinvointivaltio ja kestävän kehityksen tavoitteiden edelläkävijä. Kestävän kehityksen Agenda 2030 -tavoitteista Suomi on saavuttanut jo 86 prosenttia. Menestyksen takana ovat keskinäinen luottamus yhteiskunnassa, toimiva demokratia ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, sukupuolten tasa-arvo, maksuton ja laadukas koulutus sekä julkinen kaikkien saatavilla oleva terveydenhuolto.
Kestävän kehityksen maaraportin ja sen johtopäätökset esitteli pääministeri Petteri Orpo heinäkuussa 2025 Yhdistyneiden kansakuntien High-Level Political Forumille (HLPF) New Yorkissa. Voluntary National Report (VNR) 2025 on Suomen itsearvio etenemisestä kohti kestävän kehityksen Agenda 2030-tavoitteita. Raportti on Suomen kolmas vapaaehtoinen katsaus. Aiemmat vastaavat raportit on laadittu 2016 ja 2020. Maaraportin laadinnasta on vastannut valtioneuvoston kanslia (VNK) ja sen asettama toimitusneuvosto, jossa ovat olleet asiantuntijoina myös ulkoministeriö ja Tilastokeskus. Raportissa on esillä myös yritysten ja kansalaisyhteiskunnan näkökulmat kestävään kehitykseen.
YK:n yleiskokouksen hyväksymät ja kaikkia jäsenmaita sitovat Agenda 2030 kestävän kehityksen tavoitteet asetettiin vuonna 2016 ja niiden tavoitevuosi on 2030. Aikaa tavoitteiden saavuttamiseksi on enää viitisen vuotta. Vapaaehtoisen VNR-raportin laadinta YK:lle auttaa jäsenmaita tunnistamaan kestävän kehityksen sokeita pisteitä, mikä on erityisen hyödyllistä. Maaraportin itsearvion mukaan Suomi on oikealla tiellä monien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen nopeuttamisessa.
Ratkaisevan tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa on Suomen kokemusten perusteella väestöryhmien mukaan ottaminen muutoksissa ja mukana pysymisen varmistaminen. Yhdenvertaisuus on erittäin tärkeää sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta, jotta koko yhteiskunta tukee kestävyyttä ja että ihmiset tuntevat olevansa osallisia, jolloin he ovat paremmin valmistautuneita tulevaisuuden haasteisiin.
Vihreä siirtymä on edennyt vauhdilla
Maaraportissa nostetaan esiin muutamia asioita, joissa Suomi on onnistunut erityisen hyvin. Suomi onnistunut esimerkiksi vähentämään liikenneonnettomuuksissa kuolleiden ja loukkaantuneiden määrää. Lisäksi Suomi on ollut sukupuolten tasa-arvon edelläkävijä ja tehnyt toimia kestävän talouskasvun mahdollistamiseksi muun muassa kiertotalouden keinoin sekä hakenut aktiivisesti kansainvälisiä kumppanuuksia globaalin kestävän kehityksen edistämiseksi.
Kuviossa esitetään kuolleisuusasteen kehitys 1990-2024. Liikenneturvallisuus on parantunut Suomessa merkittävästi. Vuonna 1990 kuolleisuusaste tieliikenneonnettomuuksissa oli 12,98, mutta vuonna 2024 enää 3,05.
Vihreä siirtymä ja siirtymä uusiutuviin energialähteisiin on edistynyt merkittävästi Suomessa viimeisten vuosikymmenten aikana. Agenda 2030:ssa ei ole asetettu tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen määrää koskevalle SDG-indikaattorille. Suomi on kuitenkin kansallisesti sitoutunut hiilineutraalisuuteen vuoteen 2035 mennessä. Vaikka kasvihuonekaasupäästöt ovat merkittävästi vähentyneet ja näyttävät vähentyvän myös tulevaisuudessa, on tavoite painaa kasvihuonekaasupäästöt neutraalille tasolle kunniahimoinen ja vaatii merkittäviä lisätoimia etenkin liikenteen osalta.
Kuviossa esitetään uusiutuvan energian osuuden kehitys energian kokonaisloppukulutuksessa. Uusiutuvan energian osuus on Suomessa jatkuvasti kasvanut. Osuus oli 22 % vuonna 1990, mutta jo 51 % vuonna 2023.
Kuviossa esitetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 1990-2023. Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet vuodesta 2003 lähtien. Vuonna 2023 päästöt olivat 41,0 miljoonaa tonnia CO₂.
Suomen suurimmat haasteet liittyvät ekologiseen kestävyyteen sekä globaaliin vastuuseen ja rajat ylittäviin haittavaikutuksiin. Suomi on vielä kaukana ekologisesta kestävyydestä, erityisesti maalle tärkeiden metsien ja niiden ekosysteemien, materiaalien suuren kulutuksen sekä luontokadon torjunnan osalta. Näihin liittyviä tavoitteita Suomella onkin haastavaa saavuttaa.
Arvioiden mukaan useimmat Agenda 2030 -tavoitteet tullaan Suomessa kuitenkin saavuttamaan. Edistyminen näissäkään tavoitteissa ei kuitenkaan ole täysin vailla ongelmia ja Suomen suoriutuminen monessa Agenda 2030:n 169 alatavoitteessa ja 248 indikaattorissa vaihtelee suuresti.
Kuvio esittää SDG-indikaattorit, joita Suomessa ei ole vielä täysin saavutettu.
Vaikka naisten osuus johtotehtävissä taloudessa ja yhteiskunnassa on laajaa, naisten osuus yksityisen sektorin johtotehtävissä on yhä alhainen. Hyvän koulutuksen suhteen jo saavutetuista hyvistä tuloksista ollaan etääntymässä, mikä vaatii myös lisätoimia.
Agenda 2030:n päätavoitteet ovat nälän poistaminen ja köyhien määrän puolittaminen. Nälkää tai absoluuttisen köyhyysrajan alapuolella olevia ei Suomessa ole, mutta kansallisen määritelmän mukaan Suomen väestöstä köyhiä oli vuonna 1990 kaikkiaan 10,5 prosenttia ja 10,9 prosenttia vuonna 2020. Myös kehitysavun bruttokansantuoteosuus jää 0,7 prosentin BKT-tavoitteesta.
Eteneminen tavoitteissa ei itsestäänselvyys
Kansainvälisesti Suomea pidetään yleisesti yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa kestävän kehityksen edelläkävijänä. Esimerkiksi Sustainable Development Solutions Networkin (SDSN) vertailussa Suomi on jo viidettä vuotta peräkkäin paras maa edistymisessä kohti kestävän kehityksen tavoitteita.
Kansainvälisen menestyksen kääntöpuolena on ollut, että päätöksentekijät ovat katsoneet kestävän kehityksen tavoitteet jo saavutetuiksi Suomessa, joten Agenda 2030 -tavoitteiden tuomiin uusiin haasteisiin ei ole paneuduttu riittävästi. Ohjausjärjestelmän on katsottu soveltuvan huonosti laajan poikkihallinnollisen ilmiön, kuten kestävän kehityksen, ohjaukseen.
Suomen kestävän kehityksen strategian visioksi vuosille 2022-2030 on asetettu Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi. Tämä vaatii paitsi koko yhteiskunnan kattavaa lähestymistapaa, myös jatkuvaa seurantaa ja ennakointia sekä mukautuvaa päätöksentekoa.
Lähteet:
Progress towards shared wellbeing of people and planet. Voluntary National Review 2025 FINLAND, Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development. Publications of the Finnish Government 2025:7.
Sustainable Development Goals Indicators for Finland: Statistical Annex of the Finnish
Voluntary National Report 2025 on the Implementation of Agenda 2030. Statistics Finland 2025.
