Faktoja valtionvelasta

Löydät tältä sivulta vastaukset muun muassa näihin kysymyksiin: 
  • Kuka päättää velanotosta?
  • Miksi valtio ottaa velkaa?
  • Kuinka paljon valtionvelka on nyt?
  • Mikä on netto- ja bruttolainanoton ero?
  • Miten budjettivelka, valtionvelka ja julkinen velka eroavat toisistaan?
  • Kenelle Suomi on velkaa?

Valtionvelka on velkaa, jota valtiolle on kertynyt vuosikymmenten aikana

Kun valtion menot ovat tuloja suuremmat, valtio velkaantuu. Eduskunta päättää velanoton tarpeesta ja määrästä valtion vuosittaisessa talousarviossa. Valtion velka on siis vielä kattamatta oleva, tulot ylittäneiden menojen määrä vuosikymmenten ajalta.

Valtion velanotto mahdollistaa pidemmän aikavälin investoinnit ja lisää valtion finanssipolitiikan liikkumavaraa erilaisissa suhdannetilanteissa. Valtionvelan määrä heijastaa siten valtion finanssipolitiikan linjaa ja talouskehitystä. Valtion velkaantumiseen vaikuttavat myös taloutta kohtaavat ulkoiset shokit, kuten talouskriisit.

Valtionvelan määrä on mielekästä suhteuttaa kansantalouden kokoon. Yleinen tapa suhteuttaa valtionvelka on kertoa sen osuus suhteessa maan bruttokansantuotteeseen. Suomen valtionvelka oli vuoden 2021 lopussa 50,9 % BKT:sta.

Suomen valtio on ottanut velkaa 1800-luvulta asti

Lainanotollaan Suomi on rahoittanut infrastruktuuri-investointeja, tukenut Suomen Pankin valuuttavarantoa ja tuonut liikkumavaraa finanssipolitiikkaan. Suomen velkaantumiseen ovat vaikuttaneet myös sodat ja talouskriisit sekä esimerkiksi väestökehitys.

Alla olevasta, vuodesta 1980 alkavasta aikasarjasta erottuvat 1990-luvun lama, finanssikriisin alku (2009) sekä koronakriisi (2020–21) sellaisina hetkinä, jolloin Suomen valtionvelka on kasvanut nopeasti.

Graafi kuvaa valtionvelan määrää ja valtionvelan osuutta Suomen bruttokansantuotteesta vuosina 1980-2021.

Lue lisää Suomen valtiollisen velanoton historiasta

Lue lisää Suomen valtionvelkakriiseistä tästä Mika Arolan ja Sakari Heikkisen artikkelista:
Suomen valtionvelkakriisien lyhyt historia. Kansantaloudellinen aikakauskirja 2/2022. 

Suomen valtionvelan ja BKT:n kehityksestä löytyy vielä pidempi, vuodesta 1940 alkava aikasarja Tilastot-osiostamme.

Eduskunta päättää velanotosta

Valtion lainanotto tapahtuu eduskunnan valtuutuksella. Valtiovarainministeriö on puolestaan valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanottoa eduskunnan valtuutuksen mukaisesti.

Eduskunta päättää enimmäismäärän valtion pitkä- ja lyhytaikaiselle velalle. Tällä hetkellä valtionvelka saa nimellisarvoltaan olla enintään 150 miljardia euroa, ja siitä saa olla lyhytaikaista, alle 12 kuukauden pituista lainaa enintään 25 miljardia euroa.

Eduskunta päättää valtion vuosittaisessa talousarviossa uuden nettolainanoton määrän. Valtiovarainministeriö määrittää valtion velanhallinnan strategiset linjaukset. Valtiokonttori toteuttaa velanhallintaa ministeriön antaman ohjeistuksen mukaisesti.

Kuvio kuvaa Suomen velanhallintajärjestelmää.Miksi valtio ottaa velkaa? Mitä valtion lainanotolla tarkoitetaan?

Valtio ottaa lainaa maksaakseen takaisin erääntyvän valtionvelan ja kattaakseen valtion budjetin mahdollisen alijäämän, eli tulojen ja menojen välisen erotuksen.

Lainanoton tavoitteena on kattaa valtion rahoitustarve kustannustehokkaasti ja tavalla, joka mahdollistaa rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa. Samalla huolehditaan siitä, että valtionvelan koroista ja erääntymisistä aiheuttava rasitus valtiontalouteen jakautuu tasaisesti ja ennustettavasti. Lainanoton toteutuksessa pidetään siihen liittyvät riskit alhaisella tasolla.

Kuinka paljon valtionvelka on nyt?

Valtiokonttori julkaisee valtionvelan tilastot kuukausittain. Tuoreimman tilanteen valtionvelan määrästä löydät Tilastot-osiostamme.

Voit halutessasi tilata sähköposti-ilmoituksen valtionvelan tilastojen päivityksistä.

Mikä on nettolainanoton ja bruttolainanoton ero?

Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtionvelka muuttuu yhden vuoden aikana, eli paljonko valtio ottaa uutta velkaa tai maksaa entistä pois. Nettolainanotto on euromääräinen summa, joka edustaa valtiontalouden yli-/alijäämää eli tulojen ja menojen erotusta – jota voidaan muuttaa lisätalousarvioissa vuoden aikana.

Nettolainanoton lisäksi valtio ottaa vuoden aikana uusia lainoja pois maksettavien, erääntyvien lainojen tilalle. Valtion bruttolainanotto on näiden kahden ilmiön – eli velan määrän muutoksen ja vuoden aikana rahoitettavaksi erääntyvän velan – summa.

Puhutaan budjettitalouden velasta, valtionvelasta ja julkisesta velasta. Miten nämä eroavat toisistaan?

Budjettitalous on se valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Termiä käytetään samassa merkityksessä kuin termiä talousarviotalous. Budjettitalouden velka on valtion talousarviotalouden velkaa.

Valtion budjettitalouden muodostavat eduskunta, tasavallan presidentin kanslia sekä 12 ministeriötä yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa. Näiden suuruusluokkia voit tarkastella tutkibudjettia.fi -palvelussa.

Valtiontalouteen kuuluvat budjettitalouden lisäksi valtion talousarvion ulkopuoliset rahastot ja liikelaitokset. Valtionvelka on siten budjettitalouden, näiden rahastojen ja liikelaitosten velkaa.

Valtion talousarvion ulkopuolisia rahastoja on yksitoista ja liikelaitoksia kaksi. Ne on lueteltu täällä.

Julkinen velka on vielä laajempi käsite. Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisöihin kuuluu valtion lisäksi kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakunta, lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot. Yksityiskohtainen listaus julkisyhteisöistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta, kohdasta Julkisyhteisöt.

Suomen valtionvelka suhteessa BKT:n oli vuoden 2021 lopussa 50,9 %. Suomen julkinen velka suhteessa BKT:n oli vuoden 2021 lopussa 72,4 %.*

* Tilastokeskus teki kesäkuussa 2022 menetelmämuutoksen, joka kasvatti julkisen velan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Uuden menetelmän mukaan laskettu velkasuhde oli 5,9 prosenttiyksikköä suurempi kuin vanhalla menetelmällä laskettuna vuonna 2021. Muutos on kuvattu Tilastokeskuksen verkkosivuilla.

Kenelle Suomi on velkaa?

Suomen valtio pyrkii hajauttamaan varainhankintansa sijoittajapohjaa maantieteellisesti. Hajauttaminen on osa pitkäaikaisen jälleenrahoitusriskin hallintaa.

Valtio tietää tarkasti uusien liikkeelle laskettujen lainojen tarjouskirjan kokoonpanon, mutta ei saa tietoa lainojen omistajamuutoksista jälkimarkkinoilla. Suuntaa antavaa tietoa siitä, minne päin maailmaa Suomi on velkaa tai kuinka suuri osuus valtionvelasta on kotimaisilla sijoittajilla, saadaan tarkastelemalla uusien emittoitujen lainojen tarjouskirjojen sijoittajajakaumia.

Tyypillisiä valtionvelkaan sijoittavia tahoja ovat pankit, keskuspankit, rahastot, vakuutus- ja eläkeyhtiöt. Valtion varainhankinta ja joukkovelkakirjalainat on suunnattu institutionaalisille sijoittajille. Tällä hetkellä valtio ei laske liikkeelle suoraan vähittäissijoittajille tarkoitettuja tuotteita. Monet vähittäissijoittajille avoimet rahastot kuitenkin sijoittavat myös valtionlainoihin.

Lue lisää v. 2021 julkaistusta blogistamme:
Suomen valtionvelka on pitkälti kansainvälisten sijoittajien salkussa

Lue myös tämä v. 2015 julkaistu blogimme:
Kuka lainaa Suomen valtiolle?

, Päivitetty 10.11.2022 klo 15:19