Sanasto

A  B  C D  E  F  G  H  I  J  K  L  M  N  O  P  Q  R  S  T  U  V  W  Å  Ä  Ö 

A

Arvo-osuusmuoto 
Arvo-osuustilillä olevia arvopapereita sanotaan arvo-osuuksiksi. Arvo-osuus on elektronisessa muodossa oleva vastike perinteisille paperimuodossa oleville velkakirjoille. Valtiokonttorin liikkeeseenlaskemat velkakirjat ovat arvo-osuusmuotoisia.

Arvo-osuustili 
Arvo-osuusjärjestelmään perustettu tili, jossa säilytetään arvo-osuuksia.  Pankit ja omaisuudenhoitajat ylläpitävät asiakkaidensa arvo-osuustilejä.

Arvopäivä 
Esimerkiksi koron laskennan aloituspäivä tai arvopaperikaupan toteutuspäivä.

B

Bruttolainanotto 
Valtion bruttolainanotto koostuu nettolainanotosta ja edellisiltä vuosilta periytyvän velan kuoletuksista.

D

Diskonttopohjainen
Velkakirja, jossa ei ole kuponkikorkoa, vaan jonka tuotto muodostuu liikkeeseenlaskuhinnan ja lainan nimellismäärän erotuksena. Valtion velkasitoumukset ovat alle vuoden pituisia diskonttopohjaisia velkakirjoja.

E

Emissio 
ks. Liikkeeseenlasku

Emissiokurssi 
Velkakirjojen liikkeeseenlaskuhinta.

Euro Medium Term Note -ohjelma 
Lainaohjelma, jonka puitteissa voidaan laskea liikkeeseen velkakirjoja määritellyissä valuutoissa. Suomen valtio on aktiivinen EMTN-lainanotossa. Ohjelma täydentää valtion viitelainamuotoista varainhankintaa.

H

Haltijavelkakirja 
Velkakirja, jossa velan takaisinsaajan oikeus on sillä, jonka hallinnassa velkakirja on.

Huutokauppa 
Suomen valtion sarjaobligaatiosta voidaan järjestää huutokauppoja. Niissä lasketaan liikkeeseen lisäeriä jo olemassa oleviin, aikaisemmin liikkeeseenlaskettuihin sarjaobligaatioihin. Huutokauppoihin osallistuvat päämarkkinatakaajapankit. Huutokauppa toteutetaan Bloombergin elektronisessa huutokauppajärjestelmässä. Huutokaupoissa noudatetaan hollantilaista huutokauppakäytäntöä, jossa kaikki hyväksytyt tarjoukset toteutetaan alimpaan hyväksyttyyn tarjoushintaan.

I

ISIN-koodi (International Securities Identification Number) 
Arvopapereille annettava kansainvälinen koodi, joka helpottaa arvopaperien tunnistamista. Suomessa ISIN-koodin arvopapereille antaa Euroclear Finland.

J

Johdannainen (johdannaissopimus)
Sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen, kohde-etuutena olevan arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Esimerkiksi optiot, futuurit ja termiinit ovat johdannaisia. Johdannaisia ovat myös koronvaihtosopimukset ja valuutanvaihtosopimukset.

Juoksuaika 
Lainan maturiteetti tai pituus

Jälkimarkkinat 
Liikkeeseenlaskun jälkeen Suomen valtion sarjaobligaatioita ja velkasitoumuksia vaihdetaan jälkimarkkinapaikoilla. Päämarkkinatakaajapankit sitoutuvat antamaan valtion viitelainoille osto- ja myyntihintoja jälkimarkkinoilla.

K

Kassanhallinta (likviditeetinhallinta)
Kassanhallinnassa hoidetaan valtion maksuvalmiutta. Tilanteesta riippuen kassavaroja sijoitetaan tai rahoitusmarkkinoilta haetaan lyhytaikaista luottoa. Tärkein kassavarojen sijoittamisen väline on kolmikantareposopimus.

Kertalyhenteinen 
Kertalyhenteisessä lainassa koko lainan pääoma maksetaan takaisin kerralla.

Kiinteä korko 
Kiinteäkorkoisessa lainassa on kiinteä kuponkikorko, joka pysyy samana koko laina-ajan.

Kolmikantareposopimus 
Suomen valtio käyttää likviditeetinhallinnassaan kassavarojen sijoittamiseen kolmikantareposopimuksia. Kolmikantareposopimus on vakuudellinen lyhytaikainen sijoitusväline. Sopimusten vakuushallintaa hoitaa ulkopuolinen taho (triparty agent).

Korkoherkkyys
Kohteen korkoherkkyydellä tarkoitetaan sitä, miten paljon korkotason vaihtelu vaikuttaa kohteen arvoon. Kohde voi olla esim. sijoituskohde, portfolio, velkaerä, tuotto tai kustannus. Suomen valtion velanhallinnassa korkoherkkyydellä viitataan erityisesti valtion velkasalkun markkina-arvon korkoherkkyyteen: esim. kiinteäkorkoisen lainan markkina-arvo laskee, kun korot nousevat. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, mistä korosta kulloinkin puhutaan – esim. lyhyen maturiteetin korot ovat eri asia kuin pitkän maturiteetin korot, ja kohde saattaa olla herkkä näistä toiselle ja samalla täysin immuuni toiselle.

Korkoriski
Korkoriski tarkoittaa sitä riskiä, joka johtuu korkojen muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta tulevien kassavirtojen suhteen

Korkoriskiasema
Korkoriskiasema (myös korkoriskiprofiili tai -positio) ilmaisee, miten erilaiset koronmuutokset vaikuttavat sijoitus- tai velkasalkun arvoon, tuottoon tai kustannuksiin. Jos salkku on suojattu koronmuutosten vaikutuksilta esim. johdannaissopimusten avulla, sen arvo, tuotto tai kustannukset eivät välttämättä juuri muutu, vaikka korot nousisivat tai laskisivat. Tällöin korkoriskiaseman sanotaan olevan neutraali.

Kuponkikorko 
Pääomalle maksettava nimelliskorko.

Kuoletus 
Lainan takaisinmaksu.

L

Liikkeeseenlasku 
Lainan liikkeeseenlaskussa valtio myy joukkovelkakirjalainaa sijoittajille. Tukkumarkkinoilla obligaation liikkeeseenlasku voi olla syndikoitu liikkeeseenlasku tai huutokauppa.

Liikkeeseenlaskuhinta 
Lainan liikkeeseenlaskuhinta on myyntihinta liikkeeseenlaskussa.

Likviditeetinhallinta (kassanhallinta) 
Kassanhallinnassa  hoidetaan valtion maksuvalmiutta. Tilanteesta riippuen kassavaroja sijoitetaan tai rahoitusmarkkinoilta haetaan lyhytaikaista luottoa. Tärkeä kassavarojen sijoittamisen väline on kolmikantareposopimus.

Likviditeetti 
Kassanhallinnan näkökulmasta likviditeetillä tarkoitetaan valtion maksuvalmiutta. Likviditeetillä voidaan myös tarkoittaa lainan jälkimarkkinalikviditeettiä eli sijoittajan mahdollisuutta halutessaan ostaa tai myydä suuriakin määriä lainaa jälkimarkkinoilla. Päämarkkinatakaajapankit takaavat Suomen valtion lainojen likviditeetin jälkimarkkinalla. Likviditeettiin vaikuttavat lainan määrä sekä jälkimarkkinahinnoittelu.

Luottoriski
Luottoriski (vastapuoliriski) viittaa mahdollisuuteen, että transaktion toinen osapuoli laiminlyö velvoitteensa, esim. lainan takaisinmaksun tai sopimuksenmukaisten korkomaksujen suorittamisen. Luottoriskiä voidaan vähentää hajauttamalla kaupankäynti mahdollisimman monen eri vastapuolen kesken ja vaatimalla vakuuksia niiltä vastapuolilta, joiden suhteen valtiolla on luottoriskiä.

M

Maturiteetti 
Lainan juoksuaika vuosina

N

Nettolainanotto 
Valtion velan määrän lisäys tiettynä aikajaksona.

O

Obligaatio 
Joukkovelkakirjalaina

Operatiivinen riski
Mahdollisuus, että rahoitustoiminnan käytännön toimintojen epäonnistuminen johtaa tappioiden syntymiseen tai muuntyyppisille riskeille altistumiseen. Esimerkiksi mahdollisuus, että maksujärjestelmän häiriöt johtavat maksusuorituksen viivästymiseen, kuuluu operatiivisen riskin piiriin. Toinen esimerkki voisi olla se, jos kommunikaatioyhteyksissä ilmenevä häiriö estää ajantasaisen markkinainformaation saamisen estäen kaupankäynnin.

P

Päämarkkinatakaaja 
Valtion lainanoton yhteistyökumppaneina toimii joukko päämarkkinatakaajapankkeja. Päämarkkinatakaajat osallistuvat syndikoituihin emissioihin pääjärjestäjinä, sekä osallistuvat Valtiokonttorin lainahuutokauppoihin. Päämarkkinatakaajat pitävät yllä aktiivista valtion viitelainojen jälkimarkkinakaupankäyntiä ja antavat viitelainoille osto- ja myyntihintoja.

R

Rahoitusriski
Mahdollisuus, että ajankohtana, jolloin tarvitaan lisärahoitusta, lisärahoitusta ei ole saatavilla tai että sitä on saatavilla vain epäedullisin ehdoin (korkealla korolla, lyhyellä maksuajalla tms.).

S

Sarjaobligaatio 
Valtiokonttorin liikkeeseen laskema sarjaobligaatio on kertalyhenteinen ja kiinteäkorkoinen arvo-osuusmuotoinen obligaatio, jonka kuponkikorkoa maksetaan kerran vuodessa. Sarjaobligaatiot on suunnattu erityisesti suurille institutionaalisille sijoittajille tukkumarkkinoilla. Samalla sarjaobligaatiolla voi olla useita liikkeeseenlaskuja.

Selvitys 
Kaupan kohteen siirtyminen ostajalta myyjälle. Velkasitoumusten ja sarjaobligaatioiden selvitys tapahtuu Euroclear Finland Oy:ssä ja kansainvälisissä selvitysyhteisöissä Euroclear Bank S.A./N.V.:ssä ja Clearstream Banking S.A.:ssa.

Syndikoitu liikkeeseenlasku 
Valtiokonttori laskee liikkeeseen uusia obligaatioita syndikoiduissa liikkeeseenlaskuissa. Valtiokonttorin valitsemat syndikaattipankit keräävät tarjoukset sijoittajilta, ja laina myydään niiden perusteella.

T

Takaisinosto 
Valtiokonttori voi tarjota sijoittajille mahdollisuuden myydä sarjaobligaatioita takaisin valtiolle ennen eräpäivää.

Tarjous–allokointi-suhde 
Tarjous-allokointi-suhde on suhdeluku, joka ilmaisee liikkeeseenlaskussa kaikkien jätettyjen tarjouksien määrän suhteen Valtiokonttorin hyväksymiin tarjouksiin.

Tarjouskirja 
Sarjaobligaation liikkeeseenlaskutapahtumassa sijoittajat jättävät tarjouksensa tarjouskirjaan, jossa ovat kootusti kaikkien sijoittajien tarjoukset. Valtiokonttorin järjestämässä huutokaupassa tarjouksia voivat jättää päämarkkinatakaajapankit ja syndikoidussa liikkeeseenlaskussa sijoittajat.

Toteutus 
Toteutus on maksuliikenteen käyttämä termi. Valtion velkasitoumusten toteutus tapahtuu yleensä T+2 pv -periaatteella eli kaupantekopäivästä kahden pankkipäivän kuluttua. Sarjaobligaatioiden T+5 pv -periaatteella uusissa liikkeeseenlaskuissa ja huutokaupoissa toteutus on T+2 pv. Toteutuspäivänä valtio vastaanottaa liikkeeseenlaskun mukaisen lainamäärän tililleen.

Tuotto-obligaatio 
Yksityissijoittajille suunnattu Suomen valtion joukkovelkakirjalaina.

V

Valuuttakurssiriski
Valuuttakurssiriski tarkoittaa sitä riskiä, joka johtuu valuuttakurssien muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta tulevien kassavirtojen suhteen. Suomen valtion velkaan ei liity valuuttakurssiriskiä, koska siltä on suojauduttu johdannaissopimuksin.

Velkasitoumus 
Valtion velkasitoumukset ovat korkeintaan vuoden pituisia diskonttopohjaisia velkakirjoja. Suomen valtio laskee velkasitoumuksia liikkeeseen euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa tarpeen mukaan, ei siis erillisissä huutokaupoissa.

Viitelaina 
Sarjaobligaatio voi saavuttaa viitelainastatuksen, kun tietyt kriteerit koskien lainan kokoa, likviditeettiä ja sijoittajapohjaa täyttyvät. Päämarkkinatakaajapankit ovat sitoutuneet pitämään yllä viitelainojen aktiivista kaupankäyntiä jälkimarkkinoilla.