Historiallinen näkökulma valtion lainanottoon Suomessa

Julkisen sektorin lainanotto Suomessa kasvaa tällä hetkellä nopeasti. Alijäämä ja velka lähestyvät EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen kriittisiä tasoja eli 3 prosenttia ja 60 prosenttia suhteessa bkt:hen.  Pelkästään valtiontalouden alijäämän odotetaan pysyvän 2014 selvästi korkeammalla tasolla eli 3,5 prosentissa suhteessa bkt:hen ja laskevan sen jälkeen vain hitaasti kohti 2 prosenttia.

Nykyisenkaltainen korkea velkaantuminen on ollut hyvin harvinaista Suomen taloushistoriassa. Sota-aikoja lukuun ottamatta Suomen julkinen sektori on yleensä ollut lainanantaja. Jopa 1930-luvun suuren laman aikana budjettialijäämä pysyi hallinnassa. Valtionvelan bkt-osuus oli korkeimmillaan noin neljännes bkt:stä vuosina 1932–33. Huomattavien ylijäämien ansiosta velkasuhde laski sen jälkeen selvästi ja oli vuonna 1938 enää alle 10 prosenttia suhteessa bkt:hen.

Toinen maailmansota aiheutti velkaantuneisuuden nousun, mutta sodan jälkeen julkinen velka laski jälleen nopeasti. Vaihtotaseen tiukka sääntely mahdollisti valtiontalouden suurten ylijäämien kanavoimisen investointeihin. Vasta 1990-luvun alun syvä lama ja pankkikriisi aiheuttivat uudelleen julkisen velkaantumisen kasvun. Jo pelkästään valtiontalouden lainanotto oli yli 10 prosenttia suhteessa bkt:hen vuosina 1993–95. Laman jälkeen valtion alijäämistä päästiin jälleen eroon ja julkinen talous kääntyi reilusti ylijäämäiseksi. Käänteen takana olivat 1990-luvun loppupuolelta pitkälle uudelle vuosituhannelle jatkuneet tiukka finanssipolitiikka ja nopea talouskasvu.

Maailmanlaajuinen finanssikriisi katkaisi äkisti suotuisan kehityksen. Kansainvälisen taantuman vaikutukset Suomen talouteen osoittautuivat poikkeuksellisen suuriksi ja pitkäaikaisiksi, vaikka Suomen pankkisektori pysyikin terveenä rajoittaen kriisin vaikutuksia. Investointien maailmanlaajuinen hidastuminen on iskenyt pahasti Suomen perinteiseen konepajateollisuuteen.  Viennin taantumaa ovat pahentaneet paperiteollisuuden ja Nokian johtaman telekommunikaatiosektorin rakenteelliset kriisit. Molemmat teollisuudenhaarat ovat olleet erittäin tärkeitä Suomen viennille. Lisäksi Suomen talouden kilpailukyky on suuresti heikentynyt vuoden 2008 jälkeen kustannusten noustessa. Kokonaisuutena Suomen teollisuustuotanto on negatiivisten tapahtumien seurauksena laskenut neljänneksen huippuvuoden 2008 jälkeen. Jopa koko bkt oli vuonna 2013 yli 5 prosenttia vuoden 2008 tason alapuolella.

Julkinen talous on kärsinyt suuresti tuotannon heikosta kehityksestä. Tuotannon lasku ja ikäsidonnaisten julkisten menojen lisäys ovat kasvattaneet julkisia menoja 9 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen vuodesta 2008 vuoteen 2013. Samaan aikaan bruttoveroaste on noussut vain 2 prosenttiyksikköä. Tämän seurauksena julkisen talouden rahoitusasema on heikentynyt yli 6 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen.

Historiallisessa tarkastelussa tilanne on siinä mielessä uusi, että tällä kertaa ei ole näköpiirissä julkisen talouden nopeaa käännettä parempaan. Työvoiman määrän kasvun pysähtyminen ja alentunut tuottavuuden nousu ennakoivat pysyvästi alempaa talouskasvua. Tällä kertaa nopea kasvu ei ratkaise julkisen velan ongelmaa. Julkisen velan vakauttamista vaikeuttaa vielä se, että heikentyneeseen nimittäjään yhdistyy osoittajan kasvu; väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa suuria paineita julkisten menojen kehitykselle.

Nykyinen hallitus on tehnyt useita toimenpiteitä julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyden parantamiseksi Suomessa. Ensimmäiset askeleet kunnianhimoisen eläkeuudistuksen toteuttamiseksi on otettu ja ne astuvat voimaan 2017. Yhdessä työuran katkoksia vähentävien uudistusten kanssa työvoiman tarjonnan tulisi lisääntyä. Parhaillaan myös valmistellaan toimenpiteitä terveydenhuollon ja sosiaaliturvan tuottavuuden kasvattamiseksi. Lisäksi on tehty toimenpiteitä, joilla pyritään palauttamaan kuntatalouden tasapaino.

Kaiken kaikkiaan Suomen hallitus on tietoinen siitä, että tällä kertaa julkisen velkaantumisen taittaminen on vaikeampaa kuin aikaisemmin. Se on määrätietoisesti päättänyt toteuttaa johdonmukaisen pitkän aikavälin strategian julkisen talouden kestävyyden palauttamiseksi. Näyttää siltä, että myös suuri yleisö ja poliittinen oppositio ymmärtävät näiden tavoitteiden tärkeyden. Tässä mielessä on syytä olla optimistinen. Haaste on nyt aiempaa suurempi ja pitkäkestoisempi, mutta toisaalta laaja-alainen ja kestävä tuki haasteen ratkaisemiseksi näyttää kasvavan suomalaisten keskuudessa.

Jukka Pekkarinen
talouspolitiikan koordinaattori
valtiovarainministeriö

Kirjoitus on julkaistu englanniksi valtion velanhallinnan vuosikatsauksessa.

Julkaistu 15.4.2014 klo 13.00 , päivitetty 15.4.2014 klo 12.37
Suomeksi   På svenska   In English

Takaisin sivun alkuun

Anna palautetta

Viesti koskee


Yhteystiedot